perjantai 28. lokakuuta 2011

Barksin koottujen lisäosia

Barksin kootut julkaistiin suomeksi vuosina 2006-2009. Ensyklopedisiin mittoihin yltävässä teossarjassa on kolmekymmentä kirjaa kymmenessä kotelossa. Kuten moni tietänee kirjasarjaan kaavailtiin jatkoa, jossa olisi julkaistu Barksin muuta tuotantoa, myös ei-Disney materiaalia. Suomesta ikävä kyllä ei löytynyt kylliksi halukkaita ostajia näille lisäkirjoille.

Ekstrapaketissa olisi ollut Barksin karhutarinoiden kirja - Western-yhtiölle tehtyjä ei-Disney-sarjakuvia, animaatiokauden töitä esittelevä opus, öljyvärimaalauksista koottu nide, kaikkien Barksin sarjoissa esiintyvien hahmojen kuvitettu luettelo, Galgary Eye opener -lehden pilakuvia 1930-luvulta, ja koko kirjasarjan hakemisto.

Ruotsissa ja Norjassa nämä ekstrakirjat toteutuvat, hieman toisistaan poikkeavissa kokoonpanoissa. Osa on jo ilmestynyt.

Ruotsalaiset julkaisevat opukset "Kuka on kukin Ankkalinnassa", "Warner-tarinat", "Animaatiot-kirjan" ja "Öljyvärikirjan".

Norjalaisiin julkaisuihin kuuluvat noiden lisäksi Galgary Eye Opener ja hakemisto.


Tässä linkki norjalaisiin kirjoihin (on ostettava koko satsi).

Ja ruosalaisia opuksia voit tilata vaikka ihan yksittäinkin osoitteesta:

www.adlibris.fi 

-Vem är vem i Ankeborg
-Bruno Björn och vänner
-Carl Barks De tecknade filmerna Animationsarbete vid Walter Disney Studios 
- Öljyvärikirja vielä tulossa.

Geoffrey Blumin asiantuntevat artikkelit kaikissa kirjoissa!

maanantai 24. lokakuuta 2011

Helsingin kirjamessujen ankkaohjelmaa


Helsingin Kirjamessuilla kisaavat Suomen taitavimmat Aku Ankka -tietäjät

Syyskuun alussa käynnistyneen, suomalaisten Aku Ankka -tietoutta testaavan Ankkatietäjä-kisan viisi finalistia on nyt valittu. Finalistit mittelevät taidoistaan Helsingin kirjamessuilla lauantaina 29.10.2011Kisan voittaja saa arvonimen Ankkatietäjä 2011. Hän lukeutuu todella ankkatietäjien eliittiin, sillä kilpailu on järjestetty vain kerran aikaisemmin.

Vuoden 2011 Ankkatietäjä-kisan finalistit edustavat jokainen yhtä Suomen maantieteellistä aluetta. Aluejako on tehty virallisesti jo lakkautetun läänijaon mukaan. Etelä-Suomen lääniä edustaa 36-vuotias IT-alan projektipäällikkö Toni JoukanenLänsi-Suomen lääniä 34-vuotias ohjelmistosuunnittelija Antti SuniItä-Suomen lääniä 25-vuotias opiskelija Anne HerranenOulun lääniä 29-vuotias tutkija Jaakko Hosio ja Lapin lääniä 41-vuotias kulttuurialan monitaituri Taneli Pyysalo.

Suomalaiset lukevat Aku Ankkaa enemmän kuin mikään muu kansa maailmassa. Siksi finalistit ovat paitsi iloisia myös ällistyneitä menestyksestään tässä kansallemme niin kovin rakasta aihepiiriä koskevassa kilpailussa.  Esimerkiksi Etelä-Suomen läänin Toni Joukanen kertoo lähteneensä visailuun puhtaasti hupimielellä, käsittämättä lainkaan, että juuri hänen ankallistietämyksensä olisi näin kovatasoista. Myös Länsi-Suomen lääniä edustava Antti Suni on ilahtunut; nyt kukaan ei voi ainakaan sanoa, että 26 vuoden yhtäjaksoinen Aku Ankan lukeminen olisi ollut hukkapuuhaa.

Finalistit ovat osanneet vastata todella kinkkisiin, tavallisille tallaajille täysin mahdottomiin kysymyksiin. Harva tunnistaisi umpimähkään kaikista Aku Ankka -sarjakuvista valitun henkilön ammatiksi eläkkeelle jääneen juustonmaistajan. Näin teki kuitenkin Lapin lääniä edustava Taneli Pyysalo. Sekin on harvinainen tieto, että Karhukoplan roistojen kolikonheitossa oli panoksena apteekissa käynti – ryöväreiden selkiä näet kolotti Roopen rahasäiliön tyhjennyksen jäljiltä. Oulun lääniä edustavalta Jaakko Hosiolta vastaus tuli kuitenkin kuin apteekin hyllyltä.

Valtakunnallinen Ankkatietäjä-kilpailu on leikkimielinen visa, jossa maailman ankkahulluimman kansan todelliset tiedot ja taidot testataan perusteellisesti. Kilpailu käynnistyi syyskuun puolivälissä kolmella verkossa järjestetyllä karsintakierroksella. Kisaan oli tervetullut osallistumaan kuka tahansa enemmän tai vähemmän ankkamaailmaan perehtynyt, suomea taitava henkilö.
Ankkatietäjä-kisan ylituomarina toimii vuoden 2001 Ankkatietäjä Tero Kyhyräinen, joka on myös laatinut tämänkertaisen visailun kysymykset. Tuomaroinnissa on luonnollisesti mukana myös Aku Ankka -lehden arvovaltainen toimitustiimi.

ANKKATIETÄJÄ-FINAALI HELSINGIN KIRJAMESSUILLA

Ankkatietäjä-kisan finalistit mittelevät taidoistaan Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 29.10. klo 11.00 Kirjakahvilassa Sanoma Magazines Finland Oy:n messuosastolla.

MUU KIRJAMESSUJEN AKU ANKKA -OHJELMA

Torstaina 27.10.
Ankkatietäjä-minivisa koululaisille
·         Louhisali kello 11.00–11.30
·         Kisan juontaa Aku Ankka -lehden vt. päätoimittaja Aki Hyyppä

Don Rosa allekirjoittaa kirjoja Sanoma Magazines Finlandin osastolla 7h22 klo 14.00 - 16.00 

Lauantai 29.10.  
Don Rosan haastattelu kirjamessuilla / yleisötilaisuus
·         Aleksis Kivi -lava kello 12.00–12.30
·         Haastattelijoina Jukka Heiskanen ja Riku Perälä     
Don Rosa allekirjoittaa kirjoja SMF:n osastolla 7h22 klo 14.00–16.00 

Aku Ankka ja Suomi – rauhanomaista rinnakkaiseloa 60 vuotta -paneelikeskustelu
·         Keskustelun moderaattorina Tuomas Enbuske. Osallistujina päätoimittaja Aki Hyypän lisäksi julkisuudesta tunnettuja Ankka-faneja; Leena Lehtolainen, Markku Paretskoi ja Pasi Heikura.
·         Aleksis Kivi-lava klo 13.00–13.30 

Tekstilähde Aku Ankka -lehden tiedote 24.10.2011

perjantai 21. lokakuuta 2011

Uudet ja vanhat käännökset

Vuoden 1973 käännös.
Romano Scarpan klassikkosarjiksesta Kolumbusperhon aarrekartta ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran Taskukirjan numerossa 14, Perhonen sentään. Uusintana sarja tuli joku aika sitten Taskarin Parhaat -sarjan neljännessä niteessä. Tarkistetuin käännöksin.

Vuoden 2011 käännös poikkeaa suuresti vanhasta vuoden 1973 käännöksestä (Mary A. Wuorio). Selitys perhosen oudosta siipikuviosta on eri käännöksissä aivan erilainen. Näet ne katsomalla kuvat.

Mistä näin iso ero teksteissä? Kuka panee omiaan ja mitä oli Scarpan alkuperäisessä tekstissä?

Vuoden 2011 käännös.
Taskukirjojen materiaali tuli 1970-luvun alussa saksalaisen Ehapa-yhtiön kautta. Se on tanskalaisen Egmont H. Petersenin tytäryhtiö (nimi tulee alkukirjainten E, H ja P saksalaisesta äänneasusta). Wuorio joutui kääntämään tarinat saksalaisista jo kertaalleen käännetyistä teksteistä, joita Ehapan toimituskunta oli peukaloinut.

Suomalainen vuoden 1973 versio myötäilee tarkasti Lustige Taschenbuchenin käännöstä: "...die Kunst, solche Flügelzeichnungen zum Zweck der Nachrichtenübermittlung künstlich zu züchten. Sehr schlau so was". Scarpa kirjoitti alkutekstissään vuonna 1962 geeneistä ja DNA:sta. Olivatko saksalaistoimittajat sitä mieltä, että geeneistä ja genomeista puhuminen on lapsilukijoille liian vaikeaselkoista?