tag:blogger.com,1999:blog-51770490811582404442024-03-13T10:24:56.108+02:00Ankkalinnan PamausAnkkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.comBlogger88125tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-8277576942848360552023-01-13T16:34:00.001+02:002023-01-13T16:37:18.920+02:00Ub Iwerks ja tekijäkrediitit – Mikki-sarjakuva 93 vuotta<p><b></b></p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvPotwazpjIDuf0bv3T3hGumnzV1UOwAL0O1Fei2h12TtIfKmUNCcX8Jx21sxXieuWLoORtAYBRpbQFNKP8uusIzuQ87il2yPNo4ZhUEZZoRyihNC61MlVg-rhYjZkQ7x5Tm2vICi9hAxWDegP0bj0WFrX1Tt173fbtAYB9S9duIgnNyifN5mtSuY9qg/s1252/ub_iwerks_01_bw.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1252" data-original-width="998" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvPotwazpjIDuf0bv3T3hGumnzV1UOwAL0O1Fei2h12TtIfKmUNCcX8Jx21sxXieuWLoORtAYBRpbQFNKP8uusIzuQ87il2yPNo4ZhUEZZoRyihNC61MlVg-rhYjZkQ7x5Tm2vICi9hAxWDegP0bj0WFrX1Tt173fbtAYB9S9duIgnNyifN5mtSuY9qg/w159-h200/ub_iwerks_01_bw.jpg" width="159" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><span style="font-size: xx-small;">Ub Iwerks.</span></i></td></tr></tbody></table><b>Walt Disneyn</b> uran varhaisvuosien ensimmäinen ja tärkein yhteistyökumppani oli Ub Iwerks, koko nimeltään <b>Ubbe Ert Iwwerks</b> (24.3.1901–7.7.1971). Kansas City Film Ad Companyn palveluksessa toisensa tavanneet Walt ja Ub ystävystyivät nopeasti. Vuonna 1920 he perustivat ensimmäisen yhteisen firmansa nimeltään Iwwerks-Disney Commercial Artists. Se pysyi pystyssä vaivaisen kuukauden. Toinen yhteisyritys Laugh-O-Gram Films menestyi jo hieman paremmin. Se tuotti animoituja ajankohtaispiloja paikallisten elokuvateattereiden tarpeisiin.<p></p><p>Laugh-O-Gramin mentyä nurin, siirtyi Walt vuonna 1923 Hollywoodiin ja perusti veljensä Royn kanssa uuden yhtiön. Ub seurasi pian perässä. Yhtiö alkoi valmistaa suhteellisen suosittuja Alice in Cartoonland ja Oswald the Lucky Rabbit -piirrettyjä. Iwerks oli aikansa taitavimpia ja nopeimpia animaattoreita, hän myös loi monia uusia hahmoja.</p><p>Oswald, eli Osku-kani osoittautui hyvin suosituksi. Tuottaja <b>Margaret Winklerin </b>aviomies <b>Charles Mintz </b>halusi kerätä piirretyistä isomman tuoton ja palkkasi salaa Waltin animaattorit omaan studioonsa. Kun Walt kieltäytyi tekemästä filmejä aiempaa halvemmalla hinnalla, jatkoi Mintz Osku-kanien tekemistä itse - hahmon tekijänoikeudet eivät olleetkaan Disneyn omistuksessa. Waltin tueksi jäi tässä vaiheessa vain kolme uskollista, ja yksi heistä oli Ub.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgO-zgrH1SkYuJfdmifxuVUuaQduLar6MrFlskegVpXz49AS42K39Bl7sfuItFLdChgjongmPNa6LzNu8T30q37q79nweGESIMnSO0HD6Ueq6qKhzzBc0tJFhWb8T48Dn96wTnQrJsnlQemsm28DryC4FGik_dQtR5S4Ov5gvbx9k0lFH6nOgFiQ4nDaQ/s800/Ub%20Iwerks%20Credit%20on%20film.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="607" data-original-width="800" height="152" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgO-zgrH1SkYuJfdmifxuVUuaQduLar6MrFlskegVpXz49AS42K39Bl7sfuItFLdChgjongmPNa6LzNu8T30q37q79nweGESIMnSO0HD6Ueq6qKhzzBc0tJFhWb8T48Dn96wTnQrJsnlQemsm28DryC4FGik_dQtR5S4Ov5gvbx9k0lFH6nOgFiQ4nDaQ/w200-h152/Ub%20Iwerks%20Credit%20on%20film.jpg" width="200" /></a></div>Kun vanhan sopimuksen edellyttämää viimeistä Oswald-piirrettyä valmistettiin, jäi Ub työajan jälkeen piirtämään salassa uuden hahmon ensimmäistä seikkailua, <i>Plane Crazya </i>(1928).<p></p><p>Disney salli alkuaikoina taiteilijoidensa signeerata työnsä. Monista Oswald ja Alice -julisteista ja publicity-kuvista voi löytää <b>Hugh Harmanin </b>tai Ub Iwerksin nimikirjoituksen. Samoin Disney antoi krediitit Iwerksille, niin elokuvajulisteissa kuin ensimmäisissä Mikki-stripeissäkin. Myös lehtiin lähetetyissä esittelyjutuissa Ub mainitaan sarjakuvan tekijänä. Stripit oli kylläkin signeerattu Waltin nimellä, mutta sarjan otsikossa mainittiin piirtäjänä Ub Iwerks. Tilanne muuttui heti Ubin lähdettyä. Sarjakuvissa ei näkynyt Disneyn lisäksi enää muita nimiä. Arvailujen varaan jää oliko Ubin lähdöllä asiaan jotain vaikutusta. </p><p></p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf_qApHPdE5mZxBaJxMxEmNkdcYBQiNZKhkSbE8r7XM4vZXQ_yCDWucFdRsH9j2e_AOJNRjKnoyOmesTKgyLtuBbVwBAcGHaHCRg5UiZlV5amy8Uou0fS-pGKAXcLjMXnuTiwr4jmHRBPwy4l0JP1hj3zDggM9kywNHpa7A_VL5HsnVRa3pd5EwyH_JA/s800/Ub%20Iwerks%20saa%20krediitit%20Daily%20Mirror%20Jan%2013%201930.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="792" data-original-width="800" height="198" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf_qApHPdE5mZxBaJxMxEmNkdcYBQiNZKhkSbE8r7XM4vZXQ_yCDWucFdRsH9j2e_AOJNRjKnoyOmesTKgyLtuBbVwBAcGHaHCRg5UiZlV5amy8Uou0fS-pGKAXcLjMXnuTiwr4jmHRBPwy4l0JP1hj3zDggM9kywNHpa7A_VL5HsnVRa3pd5EwyH_JA/w200-h198/Ub%20Iwerks%20saa%20krediitit%20Daily%20Mirror%20Jan%2013%201930.jpg" width="200" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><span style="font-size: xx-small;">New York Daily Mirror 13.1.1930.</span></i></td></tr></tbody></table><br />Ub ja Walt olivat 1930-luvun alussa alkaneet riitaantua keskenään. Animaatiotyön lisäksi Ubin työkuormaa lisäsi vasta-aloitettu Mikin sanomalehtisarjakuva. Lisäksi Ub tunsi, ettei hänellä ole enää sananvaltaa oman työnsä suhteen. Disneyn elokuvien levittäjänä toiminut <b>Pat Powers </b>päätti käyttää tilannetta hyväkseen. Disneyn ja Powersin välisen sopimuksen rauettua oli Powers houkutellut Iwerksin leipiinsä. Powersin tarjous tuntui hyvältä – Ub saisi oman studion ja taiteellisen vapauden. Iso MGM-yhtiö toimisi elokuvien levittäjänä. Walt koki Iwerksin lähdön henkilökohtaisena loukkauksena, eivätkä heidän välinsä koskaan palautuneet entiselleen, vaikka Ub palasikin vuonna 1940 Disneyn palvelukseen. Hänen oma studionsa oli elänyt noin seitsemän vuotta.<p></p><p></p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVJwKF3WqzORlbnjTp1vOmwjFpsY0ZjaZHkma2NgnWkSam6JR1oGUljJwcfRlLY29Hw_L_e7nxw3vAa6jo7JmHMoK6_m7asBwGyrqaKUwLSL0EiG43F97NAnYD7ulBgP-vRhtnl5Brx4rKCbI1K7XPp_pk6L_rkCk2kZ4Ei7MW8YhwTMG-tBybGcsEPg/s800/Mikki%20sarjakuvan%20tekij%C3%A4kredut%201930.jpg" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="171" data-original-width="800" height="68" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVJwKF3WqzORlbnjTp1vOmwjFpsY0ZjaZHkma2NgnWkSam6JR1oGUljJwcfRlLY29Hw_L_e7nxw3vAa6jo7JmHMoK6_m7asBwGyrqaKUwLSL0EiG43F97NAnYD7ulBgP-vRhtnl5Brx4rKCbI1K7XPp_pk6L_rkCk2kZ4Ei7MW8YhwTMG-tBybGcsEPg/s320/Mikki%20sarjakuvan%20tekij%C3%A4kredut%201930.jpg" width="320" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small;"><i>Disney ja Iwerks merkitty tekijöiksi.</i></span></td></tr></tbody></table><br />On epäselvää, kuinka paljon Oswaldin menetys ja Ub Iwerksin lähtö vaikutti siihen, miten Walt Disneyn nimi ainoana sai näkyä yhtiön tuotteissa ja miten Disneyn tekijänoikeuksia valvottiin ylenpalttisen pedanttisesti 1930-luvulta eteenpäin. Sarjakuvien yhteyteen tekijätiedot saatiin ensimmäisen kerran vuoden 1930 jälkeen vasta 1986 Gladstonen aloitettua Disney-lehtien julkaisemisen. Sekä Mikki-piirtäjä <b>Floyd Gottfredson</b>, että Aku-taiteilija <b>Al Taliaferron </b>leski <b>Lucy Taliaferro </b>muistelivat kumpikin omissa haastatteluissaan myöhemmin, miten Walt itse olisi 1940–50 -luvun vaihteessa halunnut antaa piirtäjien signeerata työt omalla nimellään. Syndikaatti kuitenkin vastusti asiaa.<p></p><div><br /></div>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-83905639809264902022-10-24T15:10:00.003+03:002022-10-24T15:10:43.481+03:00Vahvia ja meteoriittiprobleemi<p>Vuonna 1958 ilmestyneessä tarinassa <i>Roope-setä rahapulassa</i> (W DISBP 1-03 The Forbidium Money Bin) Pelle on rakentanut Roope-sedälle pyöreän rahasäiliön vahviasta, ”maailman lujimmasta metallista”. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2FpWQoN_pfrNE-N3BKzd9BHSo_ORXGJKak6bhjJa1gDX0USi45r76DaorPOOW0vCZQ7bmtQGCEEf5hfpKyZoyJ2VUv5oU6OZfMA3KEtvPZer6Rz5VKDNxjoNdijv3m0pdcDkE4r1t_TM1thjppvTqEFT-PqCpb60EY9Q2k6nG1utSZLje1xsYnsRaqA/s900/Forbidium.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="445" data-original-width="900" height="158" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2FpWQoN_pfrNE-N3BKzd9BHSo_ORXGJKak6bhjJa1gDX0USi45r76DaorPOOW0vCZQ7bmtQGCEEf5hfpKyZoyJ2VUv5oU6OZfMA3KEtvPZer6Rz5VKDNxjoNdijv3m0pdcDkE4r1t_TM1thjppvTqEFT-PqCpb60EY9Q2k6nG1utSZLje1xsYnsRaqA/s320/Forbidium.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p>Suomennoksessa metallin ominaisuuksia ei availla sen enempää. Alkukielellä vahviaa kutsutaan nimellä forbidium ja Pelle valottaa sen olevan <i>"the toughest metal that can be made from the known elements of the Earth"</i>. Eli vahvia on kovin metalli, joka on mahdollista valmistaa maapallolla tunnetuista alkuaineista. Siitä voimme päätellä, että se on ehkä useiden eri metallien sekoitus, eli lejeerinki tai niin kutsuttu superseos (superalloy), jota on voitu vahvistaa joillakin tarkemmin määrittelemättömillä alkuaineilla. Esimerkiksi liuoslujituksessa metalliin seostetaan aineita, jotka vahvistavat metallin hilarakennetta. Vahviaan ei mikään pora pysty, eikä niin kuumaa hitsausliekkiä ole olemassakaan, joka sitä pystyisi sulattamaan.</p><p>Roope unohtaa (tietenkin) säiliön lukon numeroyhdistelmän ja jotta rahoihin päästäisiin jälleen käsiksi on Pellen löydettävä jostain ainetta, joka on vahviaakin vahvempaa. Pellen mielestä sitä voisi löytää Kuuhun törmänneistä meteoriiteista. Rakennetaan siis pikavauhtia avaruusraketti ja riennetään Kuuhun. Rakettiinsa Pelle on asentanut ilmaisimen, joka kilauttaa kelloa heti, kun se havaitsee jotain epätavallista mineraalia. Pian löydetäänkin erään meteoriitin sisältä erikoinen möhkäle tunnistamatonta ainetta, joka on niin kovaa, ettei hitsausliekki eikä edes vahviasta tehty pora siihen pysty. Pelle arvelee sen olevan muinaisen komeetan tiivistynyt ydin.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0LumUcwmkNWX1WztO36WQnEvWhCeUSTm_uT_Yx4Jo9pyaQl7SrKcy1puJRivDbr5ZDYozLGaVhkjOYt2uQBGQgi4OVKVfJVuF_gG8y_yfNWh6icAdGXCIigWGUhHNbxRsotk9gDgD2WwM631CmcHPBheEdWg2IEeEg0loB9um_JweETbETzJtFsI-_A/s800/meteoriitti%20l%C3%B6ytyy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="381" data-original-width="800" height="152" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0LumUcwmkNWX1WztO36WQnEvWhCeUSTm_uT_Yx4Jo9pyaQl7SrKcy1puJRivDbr5ZDYozLGaVhkjOYt2uQBGQgi4OVKVfJVuF_gG8y_yfNWh6icAdGXCIigWGUhHNbxRsotk9gDgD2WwM631CmcHPBheEdWg2IEeEg0loB9um_JweETbETzJtFsI-_A/s320/meteoriitti%20l%C3%B6ytyy.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p>Murikka nostetaan mukaan raketin ruumaan ja niin lähdetään taas kohti Maata ja Ankkalinnaa. Vasta matkan aikana Pellen mieleen juolahtaa, ettei erikoista materiaalia voi työstää millään tavalla, yksikään työkalu ei ole kyllin kova sen käsittelyyn. Kaiken kukkuraksi mötikkä on mitä ilmeisimmin äärimmäisen tiheää ja painavaa ainetta. Maan vetovoiman piiriin tultua sen paino lisää raketin lähestymisnopeutta Maan ilmakehään niin, että koko alus uhkaa ilmakehän kitkan vuoksi syttyä tuleen. Murikka on sen vuoksi heivattava pois kyydistä. Se sukeltaa kohti maata kuin meteori, mutta ilmakehään syöksyminen ei saa sitä edes hehkumaan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisFxgP8AYQStx9c2rdccRet-v9PE3895usbhO0e9iISCiK7LVowfZA8xT6MpuloPNx9e1GPlsePe1PDcoaRYfxsKqMCXdlg48XUl1-2Z72BescKD8NAydOrqrqPg2BcTkP8lcGAX-1K_eeVLwjkZ02tT6F7y396N8tQWl0-kKNNzMUwBj9rMOyNCYPYw/s604/Ancient%20comet%20hypothesis.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="604" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisFxgP8AYQStx9c2rdccRet-v9PE3895usbhO0e9iISCiK7LVowfZA8xT6MpuloPNx9e1GPlsePe1PDcoaRYfxsKqMCXdlg48XUl1-2Z72BescKD8NAydOrqrqPg2BcTkP8lcGAX-1K_eeVLwjkZ02tT6F7y396N8tQWl0-kKNNzMUwBj9rMOyNCYPYw/w199-h200/Ancient%20comet%20hypothesis.jpg" width="199" /></a></div><p></p><p>Kiihtyvää vauhtia ilmakehään saapuva meteori tavallisesti kuumenee kompressoituneen ilman ja kitkan vaikutuksesta siinä määrin, että se yleensä sulaa ja höyrystyy pois. Meteorit kuumenevat yli 1700 celsiusasteeseen, minkä vuoksi maahan saakka päätyneet meteoriitit sisältävät vain hyvin kovia ja tiheitä aineita, jotka kestävät erittäin korkeita lämpötiloja. Meteoriiteissa on esimerkiksi iriudimia, joka on maan pinnalla suhteellisen harvinaista. Se on hyvin tiheää metallia, jonka sulamispiste on 2446 celsiusastetta. Siinä mielessä Pellen ajatus erityisen kovien aineiden löytymisestä meteoriittien sisältä on hyvinkin looginen. Pellen ja Roopen löytämä murikka ei tässä tilanteessa sula, eikä hajoa edes maahan pudotessaan. Ja tietysti se iskeytyy Roopen rahasäiliöön!</p><p>Ja koskapa möhkäle oli forbidiumiakin kovempaa ainetta, se totta kai murskasi Roopen säiliön ja viskoi sen sisällön ympäriinsä. Törmäys ei kuitenkaan muodosta kraatteria eikä se myöskään näytä aiheuttavan kuumuutta, joka sulattaisi säiliön sisällä olevat kolikot. Mitä ilmeisimmin vahviasta tehty kupoli absorboi murikan aiheuttaman törmäysenergian miltei kokonaan, vaikkei kestänytkään ehjänä. Tarinan lopputilanteessa ankkalinnalaiset keräilevät iloisina törmäyksen ympäriinsä sinkoamia kolikoita astioihinsa ja kottikärryihinsä.</p><p>Miten kovaa oli Pellen ja Roopen Kuusta löytämä aine? Sehän ei palanut edes ilmakehään syöksyessään. Mikä oli löydetyn aineen tiheys ja massa? Kuinka voimakas oli sen impakti kun se iskeytyi rahasäiliöön?<br /></p><p>Voimme olettaa, että kuusta löytynyt mötikkä on äärimmäisen tiheää materiaalia. Osmium on tihein ja painavin maasta löytyvä metalli, litra sitä painaa 22,6 kg. Sarjakuvaruudun piirroksesta voimme karkeasti arvioida meteorimöhkäleen kooksi ehkä kuutiometrin. Mikäli löytynyt meteorimöhkäle on yhtä tiheää kuin osmium, voidaan murikan painoksi helposti laskea vähintään noin 22,6 tonnia (1 kuutiometri = tuhat litraa). Vertailun vuoksi: painavaksi tunnettu lyijy painaa 11,3 kiloa litra ja puhdas kulta 19,3. Osmiumin sulamispiste on 3033 °C, eli se ei ainakaan sula ilmakehään törmätessään.</p><p>Myös iridium on erittäin lujaa ainetta: kuutiometri sitä painaa noin 22,4 tonnia. Sen sulamispiste on hiukan alhaisempi, 2446 °C. Ehkä meteoriitissa on sekaisin monia eri aineita. Joka tapauksessa se painaa useita kymmeniä tonneja. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kuutio tavallista rautaa painaa ainoastaan 7,9 tonnia. </p><p>Hitsausliekin kuumuus voi yltää 3200 celsiusasteeseen. Osmium alkaisi jo sulaa tässä lämpötilassa, joten on helppo todeta, että kuumeteoriitti on osmiumiakin tiheämpää ainetta. Kenties Pellen arvelu möhkäleen kosmisesta alkuperästä on oikeaan osunut. Erittäin tiheitten neutronitähtien massa on kirjaimellisesti tähtitieteellinen. Teelusikallinen neutronitähteä painaisi Maan pinnalla 90 miljoonaa tonnia. Joka tapauksessa voidaan päätellä Pellen ja Roopen löytämän mötikän syntyneen erittäin suuren paineen alaisena. Neutronitähden palanen se ei nyt sentään ole, sillä kuutiometrin kokoinen pala sitä olisi repinyt Kuun pieniksi murusiksi siihen törmätessään. Mutta murikka mitä ilmeisimmin on jotain, mitä ei ainakaan Maan kuoresta voida löytää.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMHiKRJwPMF_8KiH6PhLCFJKUDrGnmZyLJf777VT7Tk48dIoFlikuuTt5NmGQZCY6FMXiWZNEP2tKrQhAg-e8hNvwVhf27BBYxhzt5WOGzu39lTjBhBUq_CioW-acGcfIRHyKKMAthPwdUoIontu3Y5P3OSZ5qC4Z89VuGCY6GESvcCjM5507w0DsZ4Q/s700/Paino.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="596" data-original-width="700" height="170" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMHiKRJwPMF_8KiH6PhLCFJKUDrGnmZyLJf777VT7Tk48dIoFlikuuTt5NmGQZCY6FMXiWZNEP2tKrQhAg-e8hNvwVhf27BBYxhzt5WOGzu39lTjBhBUq_CioW-acGcfIRHyKKMAthPwdUoIontu3Y5P3OSZ5qC4Z89VuGCY6GESvcCjM5507w0DsZ4Q/w200-h170/Paino.jpg" width="200" /></a></div><p></p><p>Pelle nostaa möhkäleen rakettiinsa teräsvaijerien varassa. Kuvassa näkyvien kaapelien paksuutta voi arvioida vertaamalla sitä piirroksessa vaikkapa Pellen peukaloon. Mikäli vaijeri on halkaisijaltaan noin 2 cm paksua, se pystyy katkeamatta nostamaan suunnilleen kolme tonnia, vaijerin rakenteesta riippuen. Tästä johtuen arvioimme siis meteoriittimöhkäleen painavan Kuussa jokseenkin sen verran. Kuun painovoima on 1/6 Maan painovoimasta, jolloin Kuussa 3000 kiloa painava objekti painaisi maan pinnalla 6 x 3000 = 18 tonnia. Pelle epäilemättä käyttää jotain keksimäänsä erikoisvahvaa vaijeria, joka pystyy nostamaan painavampiakin kappaleita. Kuusta noudetun möhkäleen paino Maan pinnalla olisi siis melko varmasti yli 20 000 kiloa.</p><p>Meteoriitin impaktin voimakkuus riippuu painon lisäksi sen tulokulmasta ja vauhdista ilmakehään saapumisen aikaan. Kuvasta voidaan arvioida meteorin tulokulmaksi noin 50 astetta. Näin jyrkässä kulmassa Maahan saapuvan objektin nopeus voi olla ainakin 15 kilometriä sekunnissa. Sen nopeus kuitenkin hidastuu jarruttavan ilmakehdän vuoksi melko nopeasti. Tavallisesti tällaisen kohteen nopeus on jo parinkymmenen kilometrin korkeudella maanpinnasta hidastunut tavalliseksi vapaaksi putoamiseksi. Viimeisillä kilometreillä se on enää alle sata metriä sekunnissa. Sillä nopeudella se myös iskeytyy maahan.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV-KzEdLeYb56kb4r2NuzYt3tEyv3tsIeW5q0bspvzC0i-p4yOy1RLBFMqSdvQTZanmsmUm_2U_Z46KTSozn9KXBzpJTQSck34eThTFahvjjmp4ZiQVhy_UteDnE_XbXopBk306GvKbh1se3wMIr3Yb4YQ3shOiGFIg9aWW46YD8cZEzHJg2S6IdMIQg/s800/meteorin%20tulokulma.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="430" data-original-width="800" height="172" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhV-KzEdLeYb56kb4r2NuzYt3tEyv3tsIeW5q0bspvzC0i-p4yOy1RLBFMqSdvQTZanmsmUm_2U_Z46KTSozn9KXBzpJTQSck34eThTFahvjjmp4ZiQVhy_UteDnE_XbXopBk306GvKbh1se3wMIr3Yb4YQ3shOiGFIg9aWW46YD8cZEzHJg2S6IdMIQg/s320/meteorin%20tulokulma.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p>Pelle Peloton ja Roope ovat tietyssä mielessä tuottaneet - tahattomasti toki - kosmisen mittakaavan <b>Leebin kovuuskokeen</b> (Leeb rebound hardness test) Vahvia-materiaalille. Leebin kovuusmittauksessa materiaalin pintaan törmäytetään kuula, jonka nopeus mitataan ennen osumaa ja pinnasta kimpoamisen jälkeen. Koekappaleen kokeessa absorboima energia edustaa koekappaleen dynaamista Leebin kovuutta. (Wikipedia)</p><p>Impaktin voimakkuus jouleina voidaan laskea kaavalla: liike-energia = (1/2)MV², jossa M = kappaleen massa ja V = nopeus juuri ennen iskeytymistä. Kaavassa tarvittaviin muuttujiin ei kuitenkaan ole saatavissa täsmällisiä suureita. Teoriassa tätä kautta kuitenkin olisi mahdollisuus laskea ainakin likimääräisesti forbidiumin vahvuus. Rahasäiliö selvästikin absorboi rakenteisiinsa suurimman osan törmäyksen voimasta, koska törmäys ei tuottanut mitään nähtävää kraatteria. </p><p>Kuvatun kaltaisen projektiilin törmäysvoimasta olisi pitänyt syntyä halkaisijaltaan noin 300 metriä laaja ja 70 metriä syvä kraatteri.¹ Materiafysiikkaan kuuluvien lujuuslaskelmien pohjalta pitäisi pystyä määrittelemään sellaisen materiaalin kovuus, joka pystyy mitätöimään tietyn vahvuisen iskuaallon suunnattoman voiman. Forbidium/vahvia murtuu, mutta kaikki törmäysenergia nähtävästi vaimenee sen rakenteisiin, mikä kuuluu jopa ääniefektissä: se on pelkkä "poing", eikä esimerkiksi "kaboom".</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixtQ2SJUQe3zPwAZc0gmY7LkUdRcsbw9Ahk-QugLx90EgUq256yz6naB8vFBRAPaMmELhYRc6RLlyA0N_lrjX5IxhICOHLRkuyv5r34LbKnmcA4XVL-GVSoWSVn14EcGMyc5AouSXe-SkKUZ6Vx7n6lJf7sQ4bF3ETRurOobLA5D07JNG_yKkQUIOR-w/s600/Poing%20impact.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="593" data-original-width="600" height="316" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixtQ2SJUQe3zPwAZc0gmY7LkUdRcsbw9Ahk-QugLx90EgUq256yz6naB8vFBRAPaMmELhYRc6RLlyA0N_lrjX5IxhICOHLRkuyv5r34LbKnmcA4XVL-GVSoWSVn14EcGMyc5AouSXe-SkKUZ6Vx7n6lJf7sQ4bF3ETRurOobLA5D07JNG_yKkQUIOR-w/s320/Poing%20impact.jpg" width="320" /></a></div><p></p><p><br /></p><p>Lue lisää Pelle Pelottoman keksinnöistä uudesta kirjasta <i><a href="https://www.sarjakuvakauppa.fi/sarjakuvat/zumteufel/keksintoja-ankkalinnasta.html" target="_blank">Keksintöjä Ankkalinnasta</a>!</i></p><p><br /></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><span style="font-size: x-small;">1 impact.ese.ic.ac.uk/ImpactEarth/ImpactEffects/</span></p><p><span style="font-size: x-small;">Eri aineiden voluumista ja painosta:</span></p><p><span style="font-size: x-small;">www.aqua-calc.com/calculate/volume-to-weight</span></p><p><span style="font-size: x-small;">https://fi.wikipedia.org/wiki/Leebin_kovuuskoe</span></p></blockquote>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-10066660142568980982022-10-15T20:06:00.002+03:002022-10-15T21:37:40.460+03:00Pelle ja Pasila – Uusi uljas kaupunki<div>Pelle Pelottoman keksijäntaitoja on käytetty hyväksi kaupunkisuunnittelun yhteydessä, Suomessa! Kun Pasilan alueen modernisointia ja uudisrakentamista alettiin kehitellä, esiteltiin tehtyjä kaavaluonnoksia ja suunnitelmia Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelyhuoneistossa syksyllä 1970. Näyttelyn yhteydessä jonkinlaisena kevennyksenä esiteltiin suurennettuja sivuja Pelle Peloton -tarinasta <i>Tulevaisuuden kaupunki</i>.</div><div><br /></div><div>Itä-Pasilan vanhat puutalot haluttiin purkaa, eikä asuntojen vuokrasopimuksia enää uusittu. Uuden Pasilan suunnitelmat olivat perua arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija <b>Le Corbusierin</b> <i>Ville Contemporaire</i> -ajattelusta. Korkeita rakennuksia, massiivisia toimistotaloja, leveitä eri kerroksissa olevia liikenneväyliä, joita yhdistivät monitasoliittymät.¹</div><div><br /></div><div>Pasilan modernisoinnin taustalla olivat Helsingin nopea kasvu ja ennen kaikkea autoistumisen voimakas lisääntyminen. Autoistuminen oli päässyt Suomessa toden teolla vauhtiin, kun autojen tuonnin säännöstelystä luovuttiin 1962. Tämä vaati liikenneyhteyksien suunnittelulta uusia ajatuksia, liikenneruuhkat lisääntyivät. Pasilaa lähdettiin suunnittelemaan tekniikkaa ja tehokkuutta arvostaen. Sille on leimallista liikenteen hallitsevuus ja kaksitasoinen kaupunkirakenne: jalankulku on nostettu omalle betonikannelleen katuverkon yläpuolelle.</div><div><br /></div><div>Itä-Pasilan suunnitelmia lähdettiin tekemään arkkitehti <b>Reijo Jallinojan</b> diplomityön pohjalta. Jallinojan mukaan Itä-Pasilasta piti tulla ”avantgardistinen utopia”², mutta lopullinen toteutus oli taloudellisista syistä monin osin toisenlainen kuin arkkitehti oli toivonut.</div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtQkHjwdXiqbnKrb6kuINLdB4J3LE4fcVGoGGHf1cFQsq8J8RoZ4zjOaoM1nFc3aTgZ2891TeCZdlp8Bltg11h5gsJJWkC0yIbE-N5OvOY94JXQEchYk86W_nAqoRbVBMaOoj1yszcNcGhAmlVnsRtAyb3lypV59ESovqNw4Ir7MJtU8zst9uaIjAj8A/s1300/Pasila%20uusi%20kaupunki%20helsingin%20kaupunginsuunnitteluvirasto%201968.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="662" data-original-width="1300" height="163" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtQkHjwdXiqbnKrb6kuINLdB4J3LE4fcVGoGGHf1cFQsq8J8RoZ4zjOaoM1nFc3aTgZ2891TeCZdlp8Bltg11h5gsJJWkC0yIbE-N5OvOY94JXQEchYk86W_nAqoRbVBMaOoj1yszcNcGhAmlVnsRtAyb3lypV59ESovqNw4Ir7MJtU8zst9uaIjAj8A/s320/Pasila%20uusi%20kaupunki%20helsingin%20kaupunginsuunnitteluvirasto%201968.jpg" width="320" /></a></div></div><div><br /></div><div>Ilmeisesti näyttelyssä esitellyn <b>Carl Barksin</b> piirtämän Pelle-tarinan avulla pyrittiin saamaan kaupunkilaiset myötämielisiksi modernistisille kaupunkisuunnitelmille. Se tuntuu erikoiselta, sillä tarina on uudenaikaisen koneistetun kaupunkirakenteen suhteen hyvin kriittinen, melkein dystooppinen – tarinan alkukielinen nimi on <b><i>Monsterville</i></b> (!). Tarinassa Ankkalinnan päättäjät palkkaavat Pellen tekemään kaupungista uudenaikaisen ja täysin automatisoidun asuinpaikan. </div><div><br /></div><div>Kaikki vanha puretaan pois ja Pellen suunnitelmien mukaan rakennetaan monimutkaiselta näyttävä verkosto julkista liikennettä, joka on nostettu useammille eri tasoille. Ihmiset kulkevat monorail-junilla, pneumaattisissa putkissa ja liukuvilla jalkakäytävillä, kaikki on koneistettua ja automaattista. Työpaikat, jopa lasten lelut, on kaikki automatisoitu. Ankkalinnalaiset tylsistyvät tällaisessa ympäristössä. Barks on tässä omalla tavallaan Le Corbusierin ja muiden modernistien arvostelijoiden kanssa samoilla linjoilla, asumiskoneilla täytetty kaupunkirakenne tuottaa epäviihtyisyyttä ja taloudellista tehottomuutta.</div><div><br /></div><div>Muutamat arkkitehdit kritisoivat Pasila-suunnitelmia jo tuoreeltaan. Esimerkiksi arkkitehti <b>Folke Wickström</b> kirjoitti kriittisen ja pitkän tekstin Helsingin Sanomien yleisönpalstalla 18.10.1970 otsikolla <b>”Metromiesten Pasila-näyttely ylimielinen ja ylimalkainen”</b>. Siinä hän kirjoitti mm. näin:</div><div><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div style="text-align: left;">”Pasila-suunnitelman lisäperusteiksi on otettu mukaan esimerkkejä vastaavanlaisista suunnitelmista ulkomaisissa monimiljoonakaupungeissa, kuten Pariisissa, New Yorkissa, Tokiossa, San Franciscossa, Hampurissa ym. Sitä paitsi voimme töllistellä Aku Ankan futuristisen kaupungin utopistista kaupunkimaisemaa. Millaista satumaista kehitysoptimismia!”</div></blockquote><div><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb_RlOzPpmhzWib5POA5Z9aEBTGqUvyhwMC4lsMNnjzQR3PuDdnxFJdI2ER9o-hdmK0xo7RkIHLjNWHL2r53oEQD3lXwDcBhjGfxUWDsrkGGs6sTbKKCGMf9h50kwdfCiqRLwuKed7z5cM9Vkj-pgXwj_f4OhLY2ScZv0UQBmp9ekkNDW9NhpUd6kj_Q/s907/Pasila%20n%C3%A4yttely%20Hesari%201970.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="907" data-original-width="900" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgb_RlOzPpmhzWib5POA5Z9aEBTGqUvyhwMC4lsMNnjzQR3PuDdnxFJdI2ER9o-hdmK0xo7RkIHLjNWHL2r53oEQD3lXwDcBhjGfxUWDsrkGGs6sTbKKCGMf9h50kwdfCiqRLwuKed7z5cM9Vkj-pgXwj_f4OhLY2ScZv0UQBmp9ekkNDW9NhpUd6kj_Q/s320/Pasila%20n%C3%A4yttely%20Hesari%201970.jpg" width="318" /></a></div><br /><div><br /></div><div>Otsikon "metromiehet" viittaa näyttelyn rakentamiseen ja suunnitteluun osallistuneeseen Helsingin kaupungin Metronsuunnittelutoimistoon. Itä-Pasilan rakentaminen alkoi tasan 50 vuotta sitten, vuonna 1972.</div><div><br /></div><div>Lisää Pelle Pelottoman keksinnöistä vasta ilmestyneessä kirjassa <i><a href="https://www.sarjakuvakauppa.fi/keksintoja-ankkalinnasta.html" target="_blank">Keksintöjä Ankkalinnasta - Tiedettä ja teknologiaa Carl Barksin tarinoissa. </a></i></div><div><br /></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div>¹ Samaa ajattelua löytyy Helsingin Merihaasta ja Espoon Nittykummun nykyisen Metrokeskuksen ympäristöstä.</div><div>² Turun sanomat. 24.9.2005. Arkkitehti Reijo Jallinoja sai rakennustaiteen valtionpalkinnon.</div><div>Pelle-sarjan kuvan tekstilainaus Aku Ankka -lehden tilannekatsauksesta 17.2.1972 (Päivälehden arkisto toimintakertomuksia Ba1)</div></blockquote>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-43842538062967955242021-12-24T09:00:00.008+02:002021-12-24T09:00:00.181+02:00Samu Sirkan joulutervehdys<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgsCb8Dog2D0unkPSrnL0Bt0Jr5OkyEcZwJo3FOYcHPJfUVXNiisnk8XibkLhQQxfVEdok5MqrD5z5jwRhNLltwym0-EtQHsb4MTp8BAacHy02ZWhfirR9wbQNcmplEnCtAxrO6DiJw9x_F7k-SQVBrUcOvy7FrRS4yxaCli3B9eWgT0xqy70G8Lz6x1A=s640" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="480" data-original-width="640" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgsCb8Dog2D0unkPSrnL0Bt0Jr5OkyEcZwJo3FOYcHPJfUVXNiisnk8XibkLhQQxfVEdok5MqrD5z5jwRhNLltwym0-EtQHsb4MTp8BAacHy02ZWhfirR9wbQNcmplEnCtAxrO6DiJw9x_F7k-SQVBrUcOvy7FrRS4yxaCli3B9eWgT0xqy70G8Lz6x1A=w200-h150" width="200" /></a></div>Jouluaattona moni vetäytyy sulattelemaan jouluateriaa perinteisen <i>Samu Sirkan joulutervehdyksen</i> parissa. Tunnin mittaisessa ohjelmassa Samu availee elokuvallisia joulukortteja kaikilta ystäviltään. <p></p><p>Ohjelma koostuu jouluisista lyhytfilmeistä ja muutamien pitkien animaatioelokuvien valikoiduista kohtauksista. Aku käärii lahjapaketteja, Mikki ja Pluto koristelevat joulukuusta, Peter Pan ystävineen lentää kohti Mikä-Mikä-Maata. Siellähän se on aina ollut, aattoillassa. Aina! Vai onko sittenkään?</p><p>Samu-Sirkan joulutervehdyksessä on alun perin kyse <i>Walt Disney's Wonderful World</i> -sarjan 5. tuotantokauden jaksosta numero 12, vuodelta 1958. Yhdysvalloissakin sitä esitetään tuon tuostakin jouluisin, ja se tunnetaan yleisesti nimellä <i>From All of Us to All of You</i>.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjwJw1Z0hltyeIzLFg9TUL1pfdko0fcV-aiSg1u2HCqQ3_9gshlKhVWcwB1il9hgE_vZbwdjNmOUFXskvKEAscRU04j7PPrPbzyrqAONgtgPbgeREnTTcHC4DWNdHXyrmidUiY_4hj5ihI2zx1aEdjzpIl_TcPvEh0tQsF73yU9taChdgIAt8bIhrDe5w=s944" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="944" height="153" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjwJw1Z0hltyeIzLFg9TUL1pfdko0fcV-aiSg1u2HCqQ3_9gshlKhVWcwB1il9hgE_vZbwdjNmOUFXskvKEAscRU04j7PPrPbzyrqAONgtgPbgeREnTTcHC4DWNdHXyrmidUiY_4hj5ihI2zx1aEdjzpIl_TcPvEh0tQsF73yU9taChdgIAt8bIhrDe5w=w200-h153" width="200" /></a></div><p></p><p>Mutta onko sitä tosiaan esitetty "aina" joka joulu? YLE TV1 alkoi esittää <i>Samu-Sirkan joulutervehdystä</i> aatonaattona 1978, eli vasta 20 vuotta ohjelman valmistumisen jälkeen. Se pysyi aatto-ohjelmistossa vuoteen 1983 saakka. Sen jälkeen sen esittämiseen tuli peräti kahdeksan vuoden tauko, ja se tuli takaisin Suomen televisiokanaville Kolmoskanavan puolelle jouluna 1991. Siitä se siirtyi luontevasti MTV3:n jouluperinteeksi. Joskaan sielläkään se ei ole ollut aivan joka vuosi.</p><p>Ruotsissa ohjelmaa alettiin esittää jo vuoden 1960 jouluaattona ja siellä sillä onkin hyvin vankka asema. Perheet kerääntyvät television eteen jouluaattona tarkalleen klo 15 kun <i>Kalle Anka och hans vänner önskar God Jul</i> alkaa. Jouluinen rituaali on pitänyt pintansa videoiden, levytallenteiden ja suoratoiston puristuksissakin. Ohjelmaa ei missään nimessä tallenneta myöhemmin katsottavaksi, tai tuijotella suoratoistopalvelusta. Lineaarisen television ääreen on vuosittain kokoontunut 3–4 miljoonaa ruotsalaista.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg_mHCQpdaSxJ5TbBarPr4Wj0cMvbgtzHY8ifDDMGrNxVleU7liXFWWgzvPV_d5qBR_nHilnTnU9dO6A4-klKCVON_GPvcZSUHdzhV96_SIL6hrfIiVGq9FT5mCg9n1zQ2EsLdzMVs-HiNx8-4pxaWko-3GVldJIwuSMaPu7GdKzQyB3pZhiO-8TLOO1w=s716" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="716" data-original-width="700" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg_mHCQpdaSxJ5TbBarPr4Wj0cMvbgtzHY8ifDDMGrNxVleU7liXFWWgzvPV_d5qBR_nHilnTnU9dO6A4-klKCVON_GPvcZSUHdzhV96_SIL6hrfIiVGq9FT5mCg9n1zQ2EsLdzMVs-HiNx8-4pxaWko-3GVldJIwuSMaPu7GdKzQyB3pZhiO-8TLOO1w=w196-h200" width="196" /></a></div>Tanskassa <i>Disneys Juleshow: Fra Alle Os til Alle Jer</i> nähtiin ensi kertaa 1967 mutta joka vuosi se on sielläkin tullut vasta vuodesta 1975 alkaen. Sitä ei välttämättä esitetty aina jouluaattoisin, vaan esityspäivä vaihteli 23.–26.12. Norjalaiset ovat seuranneet Samun joulutervehdystä nimellä <i>Donald Duck og vennene hans</i> vuodesta 1979 alkaen. <p></p><p><i>Helsingin Sanomien</i> digiarkistoja (aikakone.hs.fi) kaivelemalla tv-ohjelmatiedoista voidaan nähdä, että Samun esittäminen juuri jouluaattona tuli perinteeksi vasta vuonna 1995. Tarkemmin sen paikka vakiintui juuri iltaseitsemän aikaan 2000-luvun alussa.</p><p><br /></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><span style="font-size: x-small;"><b>1978</b> 23.12. TV1 klo 18.45</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1979</b> 24.12. TV1 klo 15.25</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1980</b> ei Samua, mutta Danny Kayen kanssa Disneylandissa, 25.12. klo 18.15 Mtv (Yle1)</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1981</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1982</b> 24.12. TV2 klo 17.05</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1983</b> 24.12. TV2 klo 16.15</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1984</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1985</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1986</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1987</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1988</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1989</b> ei Samua</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1990</b> 26.12. TV3 klo 16.50 (lisäksi dokkari Walt Disneystä, Aku Ankan syntymäpäivä-koostepätkis ja Maija Poppanen)</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1991</b> 25.12. TV3 klo 16.50</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1992</b> 24.12 MTV3 klo 19.05</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1993</b> Ei Samua, mutta Nalle Puhin jouluhuolet 24.12 TV3 ja Hessun joulumelut 25.12. MTV3</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1994</b> ei Samua, mutta aattona klo 13.15 Disneyn taikayö, "viihdettä Euro Disneyssä".</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1995</b> 24.12. MTV3 klo 13.55</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1996</b> 24.12. MTV3 klo 15.10</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><b>1997</b> 24.12. MTV3 klo 16.00</span></p><p><span style="font-size: x-small;"><br /></span></p></blockquote><b style="font-size: small;">- <i>Helsingin Sanomien</i> digiarkistosta puuttuvat vuosien 1998–2012 välillä ilmestyneet lehdet.</b><br /><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><span style="font-size: x-small;"><br /></span></p><p><span style="font-size: x-small;">2013 24.12. MTV3 klo 19.10 -->vuosittain jämptisti.</span></p></blockquote><div><br /></div>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-68474695457169623592021-12-05T08:00:00.019+02:002021-12-05T08:00:00.176+02:00Aku Ankka -lehti 70 vuotta!<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3W1INlO9ZrrADWUeVRz74uEN8vBpzr6uFB4ONAcvlPh0mi7Aqk7K5o1wWnxo0PWzrXdiNjO6tYRxS53C_ZRwEsEBNJ7_ria5PhOYSUVYNsyQOdR0jNXx8pbGv6noxyDJWpwW3-fYTf6TE/s1180/Kolme+ekaa+Akua.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="662" data-original-width="1180" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3W1INlO9ZrrADWUeVRz74uEN8vBpzr6uFB4ONAcvlPh0mi7Aqk7K5o1wWnxo0PWzrXdiNjO6tYRxS53C_ZRwEsEBNJ7_ria5PhOYSUVYNsyQOdR0jNXx8pbGv6noxyDJWpwW3-fYTf6TE/w400-h225/Kolme+ekaa+Akua.jpg" width="400" /></a></div><br />Tänään 5.12.2021 vietetään ankallispäivää, eli <i>Aku Ankka</i> -lehden vuosipäivää. Tänä vuonna lehti täyttää pyöreät 70 vuotta! Päivämäärä on enemmän tai vähemmän sattumalta myös <b>Walt Disneyn</b> syntymäpäivä. Hän täyttäisi siis tänään 120 vuotta.<p></p><p>Aku Ankka lennähti joulukuussa 1951 maatalousvaltaiseen Suomeen, kaikin tavoin mustavalkoisen harmaaseen ja hitaasti sodasta toipuvaan maahan. Sarjakuvalehtiä oli hyvin vähän.</p><p>Vuonna 1949 aloittaneet <i>Sarjakuvalehti, Buffalo Bill</i> sekä hyvin lyhytikäiseksi jäänyt <i>Seikkailusta seikkailuun</i> olivat kaikki kokonaan tai osin mustavalkoisia. </p><p>Sanomalehtien harvat sarjakuvat olivat nekin mustavalkoisia. Suomen suosituin sarjakuva oli <i>Kuluttajain lehdessä</i> ilmestynyt <i>Pekka Puupää</i>, josta saatiin kokoelma-albumi kerran vuodessa. Hehkuvissa väreissä ilmestynyt <i>Aku Ankka</i> oli jotain aivan ihmeellistä.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWp7kXP0A_UUOXxJG7ddCKvlO42_15jblg2OBi9GMCNp8L-Dfdb1vc9DwyjvAOIu7w4KmDY8e2Fy9jWqNJn1eg_qIgKMfdYisn41XqgVmsJE6AE-AgyeHiL6j3ltPXgXrayXVWJwDJwfR4/s1180/Aku+tulee+t%25C3%25A4n%25C3%25A4%25C3%25A4n+Walt+50.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1180" data-original-width="873" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWp7kXP0A_UUOXxJG7ddCKvlO42_15jblg2OBi9GMCNp8L-Dfdb1vc9DwyjvAOIu7w4KmDY8e2Fy9jWqNJn1eg_qIgKMfdYisn41XqgVmsJE6AE-AgyeHiL6j3ltPXgXrayXVWJwDJwfR4/w148-h200/Aku+tulee+t%25C3%25A4n%25C3%25A4%25C3%25A4n+Walt+50.jpg" width="148" /></a></div><br />Sanoma Osakeyhtiön kirjapainojohtaja <b>Risto Kavanne</b> aloitti neuvottelut Aku Ankan julkaisemisesta jo vuonna 1949 tanskalaisen Gutenberghus-yhtiön kanssa. Se oli hankkinut Disney-lehtien julkaisuoikeudet koko Skandinaviaan ja Saksaan vuonna 1947. Sanoma teki jo neuvottelujen aikana sarjakuvalehtien painatuskokeita sanomalehtirotaatiolla, joskin tulokset olivat kehnoja.<p></p><p>Sanoma kuitenkin kiirehti saadakseen julkaisusopimuksen, sillä myös Yhtyneet Kuvalehdet, Tammi ja Paletti olivat osoittaneet kiinnostuksensa <i>Aku Ankan</i> julkaisemiseen. Sopimus saatiin aikaiseksi 17.10.1949. Painopaperin säännöstely ja Sanoman uuden laakapainokoneen viivästyminen kuitenkin lykkäsi lehden aloitusta vielä parilla vuodella.</p><p>Sanoma Osakeyhtiön painolaitos Helsingin keskustassa Ludviginkadulla ei enää 1950-luvulle tultaessa täyttänyt uuden ajan vaatimuksia. Pitäjänmäelle oli jo 1940-luvun viimeisinä vuosina alettu suunnitella yhtiön uutta siviilikirjapainon uudisrakennusta. <i>Aku Ankan</i> ensimmäiset numerot oli määrä painaa siellä, mutta sen rakentaminen viivästyi pahasti muun muassa putkimieslakon vuoksi.</p><p>Tästä syystä <i>Aku Ankan</i> viisi ensimmäistä numeroa painettiin vielä Ludviginkadun vanhalla arkkioffset-koneella. Näitä aivan ensimmäisiä numeroita pidetään tästä syystä erityisen hyvälaatuisina. Arkkipainossa voitiin käyttää laadukkaampaa paperia ja värinsäätömahdollisuudet olivat offsetrotaatiota paremmat.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeAqOSWTm2GG1ZfQrZ6kXOxzjDj_Iu9Ss_A2QRlL384ipt4uGjdOdh4J03753DfDqSAABzlhtdOlsTqJztrra_644j3JDy4KMXJ0_UuFAIiqakS7dRnBCAaXWx_q2r0pYsMcNz98fl_2TU/s936/AA+ilmestyi+6_12_1951.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="936" data-original-width="695" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeAqOSWTm2GG1ZfQrZ6kXOxzjDj_Iu9Ss_A2QRlL384ipt4uGjdOdh4J03753DfDqSAABzlhtdOlsTqJztrra_644j3JDy4KMXJ0_UuFAIiqakS7dRnBCAaXWx_q2r0pYsMcNz98fl_2TU/w149-h200/AA+ilmestyi+6_12_1951.jpg" width="149" /></a></div><br /><p></p><p>Akun aloittaessa ilmestymisensä oli sodanjälkeinen painopaperin säännöstely yhä voimassa. Joulukuussa 1951 ilmestyneen näytenumeron painosta piti pudottaa suunnitellusta 50 000 kappaleesta 37 000 kappaleeseen, kun viranomaiset vähensivät Sanomalle tätä tarkoitusta varten myönnetyn paperin määrää. Melkein koko painos myytiin loppuun ja levikki kasvoi hirmuista vauhtia. Seuraavana vuonna se oli yli 45 000 ja 1953 päästiin jo reilusti yli 60 000 kappaleen.<br /></p><p>Aku Ankkaa hyödytti tietysti myös varsin otollinen markkinatilanne – suuret ikäluokat, eli vuosina 1945–1949 syntyneet, joita oli reilusti yli puoli miljoonaa, alkoivat opetella lukemaan. </p><p>Sanoma satsasi paljon markkinointiin. Helsingin Sanomissa lehteä mainostettiin etusivulla useita päiviä ennen ilmestymispäivää nokkelan salaperäisesti Akun kuvalla ja tekstillä ”Minä tulen pian”.</p><p>Ankan päätoimittajaksi nimitettiin <b>Sirkka Ruotsalainen</b> (os. Nuormaa, 1901–1995). Hän oli <i>Valittujen Palojen</i> päätoimittaja ja <i>Helsingin Sanomien</i> päätoimittajan <b>Eljas Erkon</b> sihteeri. Ruotsalainen oli vastannut Hesarin artikkeleiden, ulkomaan uutisten ja sarjakuvien käännöksistä jo vuodesta 1930 lähtien. Ruotsalaisella oli siis Aku Ankan ja Mikki Hiiren kääntämisestä jo pitkä kokemus.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrIFnCWDgVJHpH685RvrEIKKgiFBsTTSlXA7yFXG8V3QzdDvhQkQ5-C4WoGSCZ31BEJVOq9hgf5TH10seW_IzovdRf_j3F1RijxFd-Z7t8pcY-vATsm9bmT2IwMpOS4NGpsSjkkmDSyh-H/s622/Ankan+ilmestymisen+johdosta.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="”Uuden kuvasarjalehden ’Aku Ankan ja kumppanien’ ilmestymisen merkeissä oli Sanoma Oy:n toimesta eilen järjestetty Hotelli Vaakunassa iltapäivävastaanotto, jonka yhteydessä Walt Disneyn Mickey Mouse Corporationin Euroopan-johtaja Ole Friis-Jensen luovutti uudelle aikakauslehdelle menestystä toivottaen Walt Disneyn Aku Ankkaa esittävän alkuperäispiirroksen. Mainittakoon, että tilaisuus sattui kuuluisan taiteilijan, Aku Ankan ’isän’ 50-vuotispäiväksi. – Kuvassamme vas. Sanoma Oy:n kirjapainon johtaja, ekonomi Risto Kavanne, Aku Ankka ja kumppanit -lehden päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen, prokuristi Maija Kivistö ja johtaja Friis-Jensen.”" border="0" data-original-height="622" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrIFnCWDgVJHpH685RvrEIKKgiFBsTTSlXA7yFXG8V3QzdDvhQkQ5-C4WoGSCZ31BEJVOq9hgf5TH10seW_IzovdRf_j3F1RijxFd-Z7t8pcY-vATsm9bmT2IwMpOS4NGpsSjkkmDSyh-H/w193-h200/Ankan+ilmestymisen+johdosta.jpg" width="193" /></a></div>Alusta alkaen Ruotsalaisen pyrkimyksenä oli vaalia lehden käännöksissä hyvää suomen kieltä. Vaikka puhekuplien tekstit olivat tasalaatuista yleiskieltä, saatiin eri hahmoille oma persoonallinen puheenpartensa kullekin ominaisin lausahduksin ja hokemin. <p></p><p>Mummo Ankalla saattoi olla vanhahtavia sanoja tyyliin ”herttinen sentään”, Roope tokaisi tuon tuostakin ”voihan mammona” ja niin poispäin. Ainoa myönnytys slangin suuntaan oli Hessun rento ”mä”, eräänlaisena pikanttina mausteena. Niin, ja tietenkin Aku Ankan oma interjektio ”kääk”, joka pääsi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaan <i>Kielitoimiston sanakirjaan</i> lopulta vuonna 2012.</p><p>Lisää Aku Ankka -lehden historiasta ja kaiken maailman Disney-sarjakuvista voit lukea lisää kirjasta <a href="https://www.sarjakuvakauppa.fi/disney-sarjakuvien-historia.html" target="_blank">Disney-sarjakuvien historia 1920-2020.</a> </p>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-39393470654604277992021-08-24T02:25:00.007+03:002021-08-31T16:49:39.141+03:00Pildivihik Virosta<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOzbQWIHEyjJ70NPN0UqWhUlGDb4V-UKHVyl0ybZ04Hf67DfoU_PVQUjywO_Tuwl6zgafezsQpv5s2TA6etrFlAOXIodly_xbg2SqtUdMsuJDcfjkrcNns-c8OAJpfdHrorNGz0u09e11G/s750/Pildivihik.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="750" data-original-width="534" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOzbQWIHEyjJ70NPN0UqWhUlGDb4V-UKHVyl0ybZ04Hf67DfoU_PVQUjywO_Tuwl6zgafezsQpv5s2TA6etrFlAOXIodly_xbg2SqtUdMsuJDcfjkrcNns-c8OAJpfdHrorNGz0u09e11G/w143-h200/Pildivihik.jpg" width="143" /></a></div>Disneyn tuotanto murtautui ajoittain jopa rautaesiripun läpi. Aiemmin olen kertonut karjalan kielellä julkaistuista<b><i> </i></b><span style="color: #0000ee;"><b><i><u>Kolme potshin poigasta</u></i></b></span><a href="http://ankkalinnanpamaus.blogspot.com/2021/06/kolme-pienta-potsin-poikasta-karjalasta.html"> -kirjasista</a>, jotka oli julkaistu Venäjän Karjalassa 1930-luvun lopulla peräti generalissimus Stalinin toimeksiannosta! Muistamme myös Sergei Eisensteinin ihailevat esseet Disneyn lyhytelokuvista. Olen kertonut myös Neuvosto-Virossa 1970-luvun alussa julkaistusta <a href="http://ankkalinnanpamaus.blogspot.com/2021/06/etelaisen-naapurimaamme-disney.html">kovakantisesta kokoelmasta Disney-sarjakuvia</a>. <p></p><p>Itse asiassa Disneyn sarjakuvia nähtiin Neuvosto-ajan Virossa ainakin jo 1960-luvulla satunnaisesti sellaisissa lasten ja nuorten pioneerilehdissä, kuten <b><i>Säde</i></b> ja <b><i>Pioneer</i></b>. Säde-lehteä julkaisi vuosina 1946–1990 <i>Eestimaa Kommunistliku Partei Keskkomitee Kirjastus</i>, eli Viron kommunistisen puolueen keskuskomitean kustantamo.</p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCYKwarP9b7pApjGbICA4GPsF-y7snLI3TsgmHRv-4FWBSes51hEgz-mx2GYnObQNa_0rWH750CS5rQZbG5sil6OqcIS3245DFWqGktYl1Bym9gWNuKuTRBA1vg9SiDR4jzIruNJyKNAWv/s1812/Piilupardi+rannalugu+pioneerilehti+S%25C3%25A4de+1972.tif" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1812" data-original-width="1200" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCYKwarP9b7pApjGbICA4GPsF-y7snLI3TsgmHRv-4FWBSes51hEgz-mx2GYnObQNa_0rWH750CS5rQZbG5sil6OqcIS3245DFWqGktYl1Bym9gWNuKuTRBA1vg9SiDR4jzIruNJyKNAWv/w133-h200/Piilupardi+rannalugu+pioneerilehti+S%25C3%25A4de+1972.tif" width="133" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: x-small;"><i>Aku pikkupioneerien <br />Säde-lehdessä 1972.</i></span></td></tr></tbody></table><p>Vielä vähän ennen Neuvostoliiton hajoamista julkaistiin vuonna 1990 neljän numeron verran <b><i>Pildivihik</i></b>-nimistä sarjakuvalehteä. Sen varsin sekalaisten sarjojen joukossa oli muutamia Disney-sarjakuvia. Lehden kakkosnumerosta löytyy kaksi Disney-sarjista, yksi Mikki Hiiri -tarina ja yksi pienestä höyryhinaajasta kertova Pikku Purtilo -sarjakuva nimellä <i>Väike puksiir</i>. Molemmat on piirretty uudelleen epävarmalla viivalla "läpipiirtäen". Kannen siihen on tehnyt arvostettu lastenkirjailija, runoilija ja muusikko <b>Henno Käo</b> (1942–2004). Lehden sisäsivut on oudosti painettu hennon vaaleansiniselle paperille.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdN3SkIYG8KRNUguLkwE6Rv3amS4oazlbXs8b60ApsrhvhRijVgVD2ShlAVVMcbXzHZk65tyRcmmuaOKmJc11_YKQyiOpynxBY1kwnuKVb2dWXCh3cf7Go8PYJ1_BjfVR8uHtiKpgq6qQ7/s900/Ei+lomamatkaa+ilman+KOPIO.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="579" data-original-width="900" height="129" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdN3SkIYG8KRNUguLkwE6Rv3amS4oazlbXs8b60ApsrhvhRijVgVD2ShlAVVMcbXzHZk65tyRcmmuaOKmJc11_YKQyiOpynxBY1kwnuKVb2dWXCh3cf7Go8PYJ1_BjfVR8uHtiKpgq6qQ7/w200-h129/Ei+lomamatkaa+ilman+KOPIO.jpg" width="200" /></a></div>Harrastelijamaisesta painoasusta huolimatta lehden julkaisija oli yksi Viron suurimpia kustantajia, <b>Eesti Raamat</b>. Se on vanhin yhä toimiva virolainen kustantamo. Vaikka se on toiminut nykyisellä nimellään vasta vuodesta 1964 lähtien, juontavat sen juuret 1900-luvun alkuun.<p></p><p>Mikki-tarina <b><i>Miki ja Pluuto seiklused</i></b> on kopioitu kömpelösti <b>Jack Bradburyn</b> piirtämästä tarinasta <b><i>Mistaken Identity</i></b> (Ei lomamatkaa ilman seikkailua, S 68014) vuodelta 1968. Pikku Purtilo -sarja on puolestaan kopsattu <b><i>Walt Disney's Comics and Stories</i></b> -lehden numerossa 79 ilmestyneestä tarinasta vuodelta 1948. Pikku laivahahmo Little Toot periytyy <b>Hardie Gramatkyn</b> lastenkirjasta, josta Disney teki animaation episodielokuvaan <b><i>Melody Time</i></b> (Säveltuokio, 1948). Sarjakuvan piirsi <b>Harvey Eisenberg.</b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2-B1SxkITrmNyJs1N1CUULScysSco8Hbgb3FYCA5tmVEyQjs1oMiMMlMwqdIXWeaXnRnGcpr5kUA45362cD9CK1Itu_5jdJz5ZtfEmN6h2i1trUcqNDHuMt_89_qSiZlaHc5X70e1zMtw/s800/Ei+lomamatkaa+ilman+ORIGINAL.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="573" data-original-width="800" height="143" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2-B1SxkITrmNyJs1N1CUULScysSco8Hbgb3FYCA5tmVEyQjs1oMiMMlMwqdIXWeaXnRnGcpr5kUA45362cD9CK1Itu_5jdJz5ZtfEmN6h2i1trUcqNDHuMt_89_qSiZlaHc5X70e1zMtw/w200-h143/Ei+lomamatkaa+ilman+ORIGINAL.jpg" width="200" /></a></div><p></p><p>Virolaisen sarjakuva-asiantuntijan <b>Ivar Lausin</b> mukaan on mahdollista, että nämäkin tarinat on julkaistu alkuaan joskus 1960- tai 1970-luvulla jossakin nuorten pioneerilehdessä. Lehden muita amerikkalaisperäisiä sarjoja ovat Hanna & Barberan TV-hahmoista yhtä kehnosti tehtyjä mukaelmia. Lehden nelosnumerossa on myös alkuperältään ehtoja virolaisia sarjakuvia ja <b>Andres Jaaksoon</b> lyhyt artikkeli sarjakuvien historiasta.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXgknJp1M1PCL0DETAAuCVqWrAfNdk3kMpzLJ2O5Jf0T7gRvPV2JYf7xqYglIg-NSPKrs5boWVH0o8awl-iqPiOfvltD4BGjGkj3w7H5vpNlshV3sJ8mSxv3r4LRtnZgVJO1ColZCIqZOU/s805/V%25C3%25A4ike+Puuksir.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="538" data-original-width="805" height="134" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXgknJp1M1PCL0DETAAuCVqWrAfNdk3kMpzLJ2O5Jf0T7gRvPV2JYf7xqYglIg-NSPKrs5boWVH0o8awl-iqPiOfvltD4BGjGkj3w7H5vpNlshV3sJ8mSxv3r4LRtnZgVJO1ColZCIqZOU/w200-h134/V%25C3%25A4ike+Puuksir.jpg" width="200" /></a></div>Apinalaatikon mukaan lehden painos (Trükiarv) oli muhkeat 100 000 kappaletta. "Taiteelliseksi toimittajaksi" mainittu "H. Tikand" saattaa olla lastenkirjakuvittaja <b>Helvi Tikand.</b><p></p><p>Säde-lehden skannauksesta kiitokset <a href="https://pikseldused.blogspot.com/" target="_blank"><b>Ivar Lausille</b></a>!</p>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-10759157455732249452021-07-15T13:53:00.004+03:002021-07-15T13:57:09.666+03:00Disney-sarjakuvien historia ilmestynyt!<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzCYOYLSn9bSiF-g5ZMZ3ZO0CmTCkqq2ZHnwfNYn8-d8yr7QQnsE5zRLDXMKSii5kB905onKn43VMGPMR_uVxl65wA78medW2sy43TwZDjXVF_qFflVamsQYEqAIub91WLs-WZiv6SuqdR/s906/kansi+displey.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="906" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzCYOYLSn9bSiF-g5ZMZ3ZO0CmTCkqq2ZHnwfNYn8-d8yr7QQnsE5zRLDXMKSii5kB905onKn43VMGPMR_uVxl65wA78medW2sy43TwZDjXVF_qFflVamsQYEqAIub91WLs-WZiv6SuqdR/w133-h200/kansi+displey.jpg" width="133" /></a></div>Monen vuoden työ on valmis! Lähes 400 sivua asiaa kaikenmaailman Disney-sarjakuvista!<p></p><p><b><i>Disney-sarjakuvien historia</i></b> on yllättävä, kiehtova ja välillä hämmästyttäväkin sukellus ympäri maailmaa yli 80 vuoden aikana tuotettuihin Disney-sarjakuviin.</p><p>Kirja tarkastelee kansainvälisesti tuotettuja Disney-sarjakuvia oman aikansa historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten. Miten toinen maailmansota vaikutti sarjakuviin, niiden tuottamiseen ja julkaisemiseen? Minkälaisia vaikutuksia sodanjälkeisellä, sarjakuvavastaisella ilmapiirillä oli Disney-sarjakuviin? Miten Mikki ja kumppanit levisivät ympäri maailman? Kirja on ennennäkemättömän laaja katsaus Disney-hahmojen tuotantoon kautta aikain. Globaali kustannustoiminta kunkin maan ominaispiirteineen on antanut omat sävynsä periamerikkalaisen sarjakuvan kaanoniin.</p><p>Suomi-osioon sisältyy myös laaja katsaus tänä vuonna 70 vuotta täyttävän <b><i>Aku Ankka</i></b> -lehden historiaan.</p><p>Disney-sarjakuvia on tuotettu yli yhdeksän vuosikymmenen aikana ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Italiassa, Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Espanjassa, Ranskassa, Argentiinassa, Brasiliassa, Egyptissä, Jugoslaviassa, Japanissa ja pienimuotoisesti myös Suomessa. Piirtäjiä ja kirjoittajia löytyy vielä useammasta maasta.</p><p>Ja löytyypä kirjasta myös näyte itsensä <b>Walt Disneyn</b> piirtämästä sarjakuvasta!</p><p>Katso mahtipontinen esittelyvideo:</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dx23vxcM3aP-4oLXpfTwCN3ax4ABzkOpj4MUVJzsiduBHUS3K3l1FUFiy6NbtNUjZDQyHGe0E6gtDe5FkgoPg' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tilaa kirja <a href="https://www.sarjakuvakauppa.fi/disney-sarjakuvien-historia.html" target="_blank">Turun Sarjakuvakaupasta</a>!</div><br /><p></p>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-32487215678609006562021-06-25T03:09:00.010+03:002021-08-24T18:24:09.169+03:00Eteläisen naapurimaamme Disney-julkaisuista<p></p><div style="text-align: left;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio242fnYT03T3BYGcjXy53Cqqxrvpe_fejZEEw-V5K1oiRHc1pNWuaW-CK74SUn6CEc42CYinu1Zut0za17XGXGgrL2VWv1QZ5ls8H8nZc3wAcS9VIM9EvHsQa4WO-JhSnncG08upPgN5w/s685/Piilupart+kansi.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="685" data-original-width="506" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEio242fnYT03T3BYGcjXy53Cqqxrvpe_fejZEEw-V5K1oiRHc1pNWuaW-CK74SUn6CEc42CYinu1Zut0za17XGXGgrL2VWv1QZ5ls8H8nZc3wAcS9VIM9EvHsQa4WO-JhSnncG08upPgN5w/w148-h200/Piilupart+kansi.jpg" width="148" /></a></div>Neuvosto-Viron aikana maassa ilmestyi Disney-sarjakuvia tasan yhden kirjakokoelman verran. Kovakantinen, kulttimainetta nauttiva <b><i>Piilupart, Miki ja teised</i></b> (Aku, Mikki ja kumppanit) ilmestyi tallinnalaisen Kunst-kustantamon julkaisemana vuonna 1972. </div><p></p><p>Kirjan sarjat on esilehden tietojen mukaan käännetty suomenkielisistä Aku Ankoista ja samassa yhteydessä mainitaan myös Sanoma osakeyhtiö. Tiedossa ei ole, onko todellista yhteistyötä ollut.</p><p>Sarjakuvatarinoiden koostajaksi mainitaan <b>T. Viirand</b>. Kyseessä on toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Tiiu Viirand (s. 1939). Hän toimi äidinkielen ja historian opettajana ennen kuin ryhtyi vuonna 1965 Kunstin kustannustoimittajaksi. </p><p>Kyseessä on ainoa Neuvostoliitossa julkaistu Disney-sarjakuvien kokoelma! Kaiken kukkuraksi kirjan 30 000 kappaleen painos tehtiin Kommunist-nimisessä kirjapainossa! Seuraavana vuonna kirjasta tehtiin vielä pehmeäkantinen versio. Olisi hauska tietää, mitä Viron kommunistipuolue ajatteli tästä kirjasta. Kunst oli kuitenkin valtio-omisteinen, Neuvostoliiton taiderahaston alaisuudessa toimiva kustantamo. Taidekirjoihin keskittynyt julkaisija toimi vuosina 1957–2019.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiVNu1ZY6dt1FG69y7s-IZP1QmkOPHtiKmF_NWN8YJFTX6MPJyYAxNloI70hDx3mbFqZXIIdHxDGMWnxyL2SPby_XNe9L1b1mSTMj27dPKnvhNkHm0qXXmefbm5fKuLyLvJdwDZouEysuX/s527/Barksin+Piilupart.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img alt="Carl Barksin Piilupart" border="0" data-original-height="356" data-original-width="527" height="135" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiVNu1ZY6dt1FG69y7s-IZP1QmkOPHtiKmF_NWN8YJFTX6MPJyYAxNloI70hDx3mbFqZXIIdHxDGMWnxyL2SPby_XNe9L1b1mSTMj27dPKnvhNkHm0qXXmefbm5fKuLyLvJdwDZouEysuX/w200-h135/Barksin+Piilupart.jpg" width="200" /></a></div><p></p><p></p><p><b><i>Piilupart, Miki ja teised</i></b> -kirjan esipuheessa esitellään lyhyesti <b>Walt Disneyn</b> henkilö ja joitakin hahmoista sekä mainitaan venäläisen <b>Edgar Mihailovitsh Arnoldin</b> vuonna 1968 kirjoittama kirja <b><i>Walt Disney elu ja muinaisjutud</i></b>, joka julkaistiin Virossa vuonna 1973.</p><p>Eesti-radion kulttuuritoimituksen 90 kirjaa, 90 päivää -ohjelmasarjassa toimittaja <b>Urmas Vadi</b> kertoo, kuinka kirjaa jonotettiin kirjakaupoissa pitkään. Jokaisen itseään kunnioittavan pojan ja tytön oli pakko saada tämä kirja. Ilman sitä et ollut mitään. Kirja on ollut viime vuosiin saakka haluttu nostalginen keräilykohde.</p><p>Aivan ensimmäiset Walt Disney -kirjat julkaistiin Virossa ensimmäisen tasavallan aikana, vuosina 1936–1937. Maaling-yhtiö julkaisi kuusi pientä amerikkalaisperäistä kirjaa, <b><i>Miki-Hiir tondilossis</i></b>, <b><i>Miki-Hiir metsikus läänes</i></b>, <b><i>Miki-Hiir esitab jutu Peeter ja Peet</i></b>, <b><i>Miki väiksed nõbud</i></b> ja <i><b>Noa laev „Ark“</b></i>, sekä aapisen <b><i>Miki-Hiire ABD</i></b>. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCv6lIfv4fVculUlcFfEY-MBs42Ptns7Ts25Rh7SauIp0RAhvVnGCpOMHwcZ2Dqv6pK1IN4B-fcSJeEanBjfcoGVtyOpI3mg6EiJGqJNSWMnBN5VHZ12pFPLKNfz22JyhskLIbrICWm7RJ/s628/Miki+Hiir+Tondilossis.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="Gottfredsonin sarjakuvista tehty kuvitettu proosakirja." border="0" data-original-height="628" data-original-width="465" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCv6lIfv4fVculUlcFfEY-MBs42Ptns7Ts25Rh7SauIp0RAhvVnGCpOMHwcZ2Dqv6pK1IN4B-fcSJeEanBjfcoGVtyOpI3mg6EiJGqJNSWMnBN5VHZ12pFPLKNfz22JyhskLIbrICWm7RJ/w148-h200/Miki+Hiir+Tondilossis.jpg" width="148" /></a></div>Aapista lukuun ottamatta kirjat ovat käännöksiä Western-Whitmanin julkaisemista Little Big Bookseista, jotka ovat sarjakuvista tehtyjä pienikokoisia kuvakirjoja. Myöskin Mikki Hiirin sanomalehtisarjakuva ilmestyi <i><b>Eesti Päevaleht</b></i> -sanomalehdessä 1937–1940. Mikki-stripin julkaisu loppui 22.6.1940, päivä Neuvostoliiton miehityksen jälkeen. Neuvostotasavalta Virosta tuli 21.7.1940 ja Neuvostoliittoon se liitettiin virallisesti 5.8.1940.<p></p><p><i><b>Piilupart, Miki ja teisedin</b></i> jälkeen Disney-sarjakuvia Virossa nähtiin vasta maan itsenäistyttyä vuonna 1991. Egmont Estonia aloitti <b><i>Miki Hiir</i></b> -lehden julkaisun vuonna 1992. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidyrNiy3b61O8uqdzS26p1KgOE8ZKZRmSiXByHltG7aq5ms8H29inr5SMXEc1Fw6Zus5f17pVujOFuMJPXoAIph8GfAbMcKu6Y47LsHuyQ4p9FvQNw4lo8A6PhZa2L5ege0SLijmIkVmfj/s702/Liettuan+versio+1980.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="702" data-original-width="523" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidyrNiy3b61O8uqdzS26p1KgOE8ZKZRmSiXByHltG7aq5ms8H29inr5SMXEc1Fw6Zus5f17pVujOFuMJPXoAIph8GfAbMcKu6Y47LsHuyQ4p9FvQNw4lo8A6PhZa2L5ege0SLijmIkVmfj/w149-h200/Liettuan+versio+1980.jpg" width="149" /></a></div><b>EDIT (5.7.2021)</b>: Liettualainen versio tästä kirjasta ilmestyi 1980. <b><i>Ančiukas Donaldas, peliukas Mikis ir kiti</i></b> on lyhennetty laitos, ja siinä on vain 44 sivua ja kuusi sarjakuvaa. Tiedosta ja kuvasta kiitokset <b>Ivar Leusille!</b><p></p><p>Alla oikealla näyte <i><b>Eesti Päevaleht</b></i> -sanomalehden Mikki-stripistä vuodelta 1937. <a href="https://pikseldused.blogspot.com/2013/12/miki-hiir-paevalehes-1937.html" target="_blank">Miki Hiir Päevalehes - oktoober 1937</a>.</p><div style="text-align: right;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEzo4fWXq7l4440-yJ2EY_zKSprr4UuyAIOltWLFZSIHomvPhAjaG8USDVviBHHYKuA1-vzjI9O_qbZkfF2hpzjdEsn_9PmRgR-x_QbshteOItoB6J0WCmc1OC5cj_d92k7JV6Ag4qPD0Z/s600/Mikki+Eesti+p%25C3%25A4evalehes+17_8_1937.jpg" style="clear: right; margin-bottom: 1em;"><img alt="Mikki ilmestyi Eesti Päevlehtessä 4.10.1937–22.6.1940." border="0" data-original-height="285" data-original-width="600" height="95" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEzo4fWXq7l4440-yJ2EY_zKSprr4UuyAIOltWLFZSIHomvPhAjaG8USDVviBHHYKuA1-vzjI9O_qbZkfF2hpzjdEsn_9PmRgR-x_QbshteOItoB6J0WCmc1OC5cj_d92k7JV6Ag4qPD0Z/w200-h95/Mikki+Eesti+p%25C3%25A4evalehes+17_8_1937.jpg" width="200" /></a></div><br /><p></p><p><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Tiiu_Viirand" target="_blank">Tiiu Viirand Wikipeediassa.</a> <br /><a href="https://kultuur.err.ee/314270/90-raamatut-90-paevaga-walt-disney-piilupart-miki-ja-teised" target="_blank">Eesti-radio: 90 kirjaa, 90 päivää, Urmas Vadi</a><br /><a href="https://inducks.org/issue.php?c=ee%2FPMT++1" target="_blank">Piilupart, Miki ja teised Inducksissa.</a><br /><a href="https://pikseldused.blogspot.com/" target="_blank">Ivar Lausin blogi Pikseldused</a>, jossa on myös paljon Disney-asiaa.</p><div><br /></div><br />Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-8958617213991601022021-06-23T17:24:00.013+03:002021-08-31T16:51:19.673+03:00Kolme pientä potsin poikasta Karjalasta<p>Luultavasti maailman harvinaisin Disney-julkaisu on karjalan kielellä julkaistu piskuinen lehtinen <i><b>Kolme potshin poigasta</b></i> (КОЛМЕ ПОЧИН ПОИГАСТА). Se on painettu Petroskoissa (Petrozavodskissa) toisen maailmansodan kynnyksellä 1939. Säilyneitä kappaleita ei liene kahta tai kolmea enempää!</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWmnY_3GnVX-kn9JIL-h9ELW0tPtfourccEJGh4eD84WMbKilYOXk4v0jtZ0lDblB7XZVKXZRcyB-hGAxBpHSsdlo5pyXyge1me3x5Z8zxgV4qwj9Aprzqc6uBdoJEyw6uY7WHLqm7cxfV/s980/Kolme+Potsin+poikasta.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="980" data-original-width="714" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWmnY_3GnVX-kn9JIL-h9ELW0tPtfourccEJGh4eD84WMbKilYOXk4v0jtZ0lDblB7XZVKXZRcyB-hGAxBpHSsdlo5pyXyge1me3x5Z8zxgV4qwj9Aprzqc6uBdoJEyw6uY7WHLqm7cxfV/w146-h200/Kolme+Potsin+poikasta.jpg" width="146" /></a></div>Hyvin pienikokoinen lehti on painettu huonolle ja ohuelle paperille. Apinalaatikko ilmoittaa lehtisen vastaavaksi toimittajaksi henkilön nimeltään <b>Smirnova</b> ja ”tekniseksi toimittajaksi” yhtä etunimettömän <b>Nikolajevin</b>. (Отв. ред. Смирнова. техн ред. Николаев). Julkaisijaksi on merkitty yksinkertaisesti vain ”Karelian valtion julkaisija Petroskoissa 1939”.<br /><p></p><p>Merkintä "Glavlita Karjalan ASSR B-38" apinalaatikon tekstissä tarkoittaa että valtion sensuuriviranomainen on sen hyväksynyt. Glavlit oli Neuvostoliiton valtion ennakkosensuurista vastaava viranomaiselin. Tekijänoikeusmielessä tämä julkaisu saattaa kuitenkin olla luvaton, koska Disneyn nimeä ei näy missään. Venäjällä ei muutenkaan perustettu jostain kansainvälisistä tekijänoikeuksista. Ei ennen eikä jälkeen vallankumouksen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3pcx_fxNDkzNK-6t-ru5Vf4fHwr7u_y7dm60MAeXy3kxaoXMDnVFpyB6KzZeaLKnq_m-o8lHc30bzdwkpMveY8oZSvUAcHbzMW4oJOk6FYq2zr55x0QX7U8-QqBuU0CuX_JcbLf01ev8H/s1438/Kolme+potsin+teksti.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="718" data-original-width="1438" height="100" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3pcx_fxNDkzNK-6t-ru5Vf4fHwr7u_y7dm60MAeXy3kxaoXMDnVFpyB6KzZeaLKnq_m-o8lHc30bzdwkpMveY8oZSvUAcHbzMW4oJOk6FYq2zr55x0QX7U8-QqBuU0CuX_JcbLf01ev8H/w200-h100/Kolme+potsin+teksti.jpg" width="200" /></a></div><p></p><p>Vihkosen teksti on karjalaa, mutta kyrillisin kirjaimin. Apinalaatikon tekstit ovat venäjää ja ”alkuteokseksi” onkin merkitty<i><b> Tri Porosenko</b></i>. Venäjänkielisen version painos oli tiettävästi peräti miljoona kappaletta! Potsin poikasten julkaisutiedot kertovat tämän karjalankielisen painoksen olleen ainoastaan 3600 kappaletta (Тираж 3600). Tähän pikku vihkoseen piirrokset on melko huolellisesti kopioitu alkuperäiskuvituksesta, mutta syy voi olla yhtä hyvin painotekninen siinä missä tekijänoikeudellinenkin.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWI3tzgnnja4uwOLGEr6H4t4WGvsU-BCpUdiR1pYBBIHy9FZ2IxLCh7EOgRgTgoSEUSKAPIn2dVs0vDh9MPajs-nHTpGq1LrX0NPIRUygyMtW4qIB9TqxyViqy8cVRyGN19wkisB59BjXF/s900/Kolme+Potsin+poikasta+inside.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="645" data-original-width="900" height="143" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWI3tzgnnja4uwOLGEr6H4t4WGvsU-BCpUdiR1pYBBIHy9FZ2IxLCh7EOgRgTgoSEUSKAPIn2dVs0vDh9MPajs-nHTpGq1LrX0NPIRUygyMtW4qIB9TqxyViqy8cVRyGN19wkisB59BjXF/w200-h143/Kolme+Potsin+poikasta+inside.jpg" width="200" /></a></div>Siitä ei ole tietoa, miten tämä kirjanen päätyi neuvostovenäläisen valtiollisen julkaisijan julkaisuohjelmaan. <b>Walt Disneytähän</b> ei toki vielä Neuvostoliiton alkuaikoina pidetty hirvittävänä kapitalistisena hapatuksena. Kaikkihan Mikki Hiirestä tykkäsivät, ja <i><b>Kolme pientä porsasta</b></i> oli niin <b>Hitlerin</b>, <b>Stalinin</b>, <b>Mussolinin</b> kuin <b>Franconkin</b> suosikkifilmejä. <b>Sergei Eisenstein</b> kirjoitti vielä toisen maailmansodan aikana Disneystä: ”Tämän mestarin tuotanto on Yhdysvaltain suurin panos taiteeseen”.<div><b><br /></b></div><div><b>EDIT 17.7.2021</b>: <br /><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikzFFGst7xMaPuKMMT3D9JG-RNdH1uhcqeoqOn0C1P2fJe76U13PqVWwSsU_tgWn0gNcaKauAGDnKQDCrSX8BA2JIGeNamz8-c9p34tQPlJ0lO9_mu2x1BLApjDUg0j0e4gNsV3U1qRHz8/s1431/Tverinkielinen+1_kansi_aiempi_versio.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1431" data-original-width="964" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikzFFGst7xMaPuKMMT3D9JG-RNdH1uhcqeoqOn0C1P2fJe76U13PqVWwSsU_tgWn0gNcaKauAGDnKQDCrSX8BA2JIGeNamz8-c9p34tQPlJ0lO9_mu2x1BLApjDUg0j0e4gNsV3U1qRHz8/w135-h200/Tverinkielinen+1_kansi_aiempi_versio.jpg" width="135" /></a></div><b><br />Timo Niittyrannan</b> vinkkauksesta päädyin venäläisen kirja-arkiston <a href="https://knpam.rusneb.ru/" target="_blank">”Kirjamonumenttien rekisterin”</a> digitoitujen materiaalien pariin. Tämä Potsin poikanen -lehdykkä löytyy sieltä digitoituna MUTTA rekisterissä on <a href="https://knpam.rusneb.ru/item8500.htm" target="_blank">toinenkin karjalankielinen kirja</a> samasta aiheesta, vuodelta 1938. Kyseessä on ilmeisesti tverinkarjalankielinen versio ja se saattaa olla vielä tätäkin harvinaisempi tapaus!<br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5EF5R7Ttc6pQi8z1JFc3sKzNYy4rowqB4rRXugK7XgptenbliBde7ozyn3hcThjFk4EfJ7Ip3IxsKUOGYR9A5fiO1zBplYpJCCbM41Fq3sywuuLbdXIOkCMLc0uqwX4-dzRn5v-yuhJxF/s442/Hesarin+jutusta.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="317" data-original-width="442" height="144" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5EF5R7Ttc6pQi8z1JFc3sKzNYy4rowqB4rRXugK7XgptenbliBde7ozyn3hcThjFk4EfJ7Ip3IxsKUOGYR9A5fiO1zBplYpJCCbM41Fq3sywuuLbdXIOkCMLc0uqwX4-dzRn5v-yuhJxF/w200-h144/Hesarin+jutusta.jpg" width="200" /></a></div><div><br /></div><div>Lisäksi arkistosta löytyy kohdetta kuvaileva asiantuntijalausunto: <br />”<a href="https://knpam.rusneb.ru/uploads/copies/8500/conclusion/%D0%AD%D0%BA%D1%81%D0%BF%D0%B5%D1%80%D1%82%D0%BD%D0%BE%D0%B5%20%D0%B7%D0%B0%D0%BA%D0%BB%D1%8E%D1%87%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%B5%2062.pdf" target="_blank">Johtopäätös kirjamonumentin tutkimustuloksista</a>”. PDF-tiedoston pääkohdat löytyvät käännettynä alta. Käännöksestä kiitos Timo Niittyrannalle! <i>Helsingin Sanomien</i> vuonna 1979 ilmestyneessä jutussa mainittu Stalinin mahtikäsky ei liene tämän valossa kaukaa haettu! Hesarin jutussa ei mainita kirjoittajaa, mutta se lienee <b>Markku Kivekäs</b>, joka oli kai tällaisenkin tiedon tuohon maailmanaikaan jostain saanut.</div><div><br /></div><div></div><blockquote><div>"1920-luvulla ja 1930-luvulla, niin sanotun kielirakentamisen aikana, Neuvostoliitossa tehtiin töitä kansallisen kirjoitusjärjestelmän luomiseksi niille Neuvostoliiton kansojen kielille, joilla ei ollut omankielistä kirjallisuutta ja joihin kuuluivat karjalaiset. Vuonna 1931 karjalaisille, jotka asuivat Moskovan Tverin alueella (ns. Kalininin alue vuoteen 1935 asti), Moskovan asiantuntijat Idän kansojen etnisen kulttuurin instituutista kehittivät karjalaisen kirjallisuuskielen. Se perustuu Tolmachevin murteeseen latinalaisin aakkosin. Neuvostoliitossa julkaisu karjalan kielellä latinalaisin aakkosin kesti vuoteen 1940. On kuitenkin olemassa aikaisemman ajanjakson painoksia, jotka julkaistiin 1920-luvulla Suomessa (esimerkiksi kopio NB PK: n kokoelmasta: Vieronvirzie / Suomen lähetysseura; karjalan kieleh kiändäniih E. V. Ahtia. - Helsinki, 1923. - 229 s.).</div><div><br /></div><div> Karjalan ASSR: ssä vuonna 1937 yritettiin luoda karjalan kirjoituskieli ja yhtenäinen karjalan kirjallinen kieli , joka perustui oikeaan karjalaiseen murteeseen ja venäläiseen grafiikkaan (kyrillinen). Kansankomissariaatti määräsi aloitettavaksi yhden karjalan kirjallisen kielen luomisen 14. helmikuuta 1938, joka määräsi julkaisemaan kirjat karjalan kielellä kyrillisin aakkosin. Kyrillinen julkaisu jatkui vuoteen 1940 asti. Vuonna 1940 Karjalan ASSR muutettiin karjalais-suomalaiseksi liittotasavallaksi ja karjalan kieli korvattiin suomalaisella kirjallisuuskielellä. Vuodesta 1940 vuoteen 1989, karjalan kieli oli olemassa vain suullisessa perinteessä, joilla ei ole painettuja painoksia (kirjoja, aikakauslehtiä, sanomalehtiä jne.) </div><div><br /></div><div>Vuonna 1989 aloitettiin karjalan kirjoitetun kielen jälleenrakentaminen. Karjalan kielellä (sekä latinaksi että suomeksi) julkaistut kirjat 1920- ja 1940-lukujen välillä ovat ensimmäisiä painettuja karjalankielisiä kirjoja. </div></blockquote><div></div><p></p><div><span style="font-size: x-small;">(Huom: tämän kirjoittaja EI OMISTA kyseistä julkaisua!)</span></div></div>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-14283744057169523272021-06-15T00:56:00.005+03:002021-06-28T00:08:35.073+03:00Disney-sarjakuvien historia tulossa!<p><br /> Monivuotinen suurtyö on nyt tehty! Liki 400-sivuinen kirja on nyt painossa ilmestyy heinäkuussa.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYrN_1PYEHKe_AYJsbuAIvvpb8eYYeaqWkTD4ijHJXj655wXE25sI-jqTHVSVKNx44cVaMCRMo6DJ89VNNCddgarJk9TqVz6Qgvh06QFy5tYcn1QlBmjPeFVRodOWtAY5UzAKAbYY8ESpd/s1200/Kirjojen+mainoskuva+01.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="772" data-original-width="1200" height="206" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYrN_1PYEHKe_AYJsbuAIvvpb8eYYeaqWkTD4ijHJXj655wXE25sI-jqTHVSVKNx44cVaMCRMo6DJ89VNNCddgarJk9TqVz6Qgvh06QFy5tYcn1QlBmjPeFVRodOWtAY5UzAKAbYY8ESpd/w320-h206/Kirjojen+mainoskuva+01.jpg" width="320" /></a></div><b><i>Disney-sarjakuvien historia</i></b> on yllättävä, kiehtova ja välillä hämmästyttäväkin sukellus ympäri maailmaa yli 80 vuoden aikana tuotettuihin Disney-sarjakuviin. <p></p><p>Kirja tarkastelee kansainvälisesti tuotettuja Disney-sarjakuvia oman aikansa historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten. Miten toinen maailmansota vaikutti sarjakuviin, niiden tuottamiseen ja julkaisemiseen? Minkälaisia vaikutuksia sodanjälkeisellä, sarjakuvavastaisella ilmapiirillä oli Disney-sarjakuviin? Miten Mikki ja kumppanit levisivät ympäri maailman? </p><p>Kirja on ennennäkemättömän laaja katsaus Disney-hahmojen tuotantoon kautta aikain. Globaali kustannustoiminta kunkin maan ominaispiirteineen on antanut omat sävynsä periamerikkalaisen sarjakuvan kaanoniin.</p><p>Suomi-osioon sisältyy myös laaja katsaus tänä vuonna 70 vuotta täyttävän <i><b>Aku Ankka</b></i> -lehden historiaan.</p><p>Ennakkotilauksen kirjasta voi tehdä jo Turun Sarjakuvakaupan <a href="https://www.sarjakuvakauppa.fi/disney-sarjakuvien-historia.html" target="_blank">nettikaupasta</a>.</p><p><br /></p>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-60363986702720605772020-10-22T15:28:00.003+03:002020-10-22T15:28:45.959+03:00Säilöntäkauden herkut: Petkunterän hillotut lantut<p>Muistattehan <b>Carl Barksin</b> tarinan <b><i>Kielletty laakso</i></b> (Forbidden Valley, W DD 54-01) vuodelta 1957? Inha Petkunterä teki siinä ensiesiintymisensä juonikkaana säilyketehtailijana, joka oli tehnyt konkurssin koska 23 miljoonaa purkkia säilöttyä lanttua oli jäänyt myymättä. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMLcbCel4zvgbUQmyaGwy0HdtUDYUtK_oU2qVJ-942cU2uTWczVDnKJ7a9QfXZfkA2IO00U4mA7NbplgtNFdC-3-DbqieBaluc2D1Ka1fQuVmvhz4V4lmv1xaHl6uW4aIyUjISOope6_FD/s1806/Petkun+Rutabagat.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="647" data-original-width="1806" height="72" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMLcbCel4zvgbUQmyaGwy0HdtUDYUtK_oU2qVJ-942cU2uTWczVDnKJ7a9QfXZfkA2IO00U4mA7NbplgtNFdC-3-DbqieBaluc2D1Ka1fQuVmvhz4V4lmv1xaHl6uW4aIyUjISOope6_FD/w200-h72/Petkun+Rutabagat.jpg" width="200" /></a></div>Tarinassa puhutaan hillotuista lantuista mutta alkukielistä tarinaa lukiessa huomaa, että kyseessä on pieni käännösvirhe. "Pickled" (verbi: pickling) tarkoittaa etikkaan (mausteliemeen) säilöttyä. Virhe on toki aivan ymmärrettävä, puhutaanhan myös hillosipuleista, vaikka niitä ei ole mitenkään soseutettu hilloksi. Kuvasta näkee, että lantut on säilötty liemeen viipaleina.<p></p><p>Näin säilöntäkauden ollessa kuumimmillaan, Ankkalinnan Pamauksen kulinaarinen osasto tarjoaa kaikille mahdollisuuden tehdä itse Petkunterän hillottuja lanttuja, eli Pickled Rutabagas. P. J. Petkunterä esiintyi tässä tarinassa nimellä P.J. Brine (Brine = säilöntäliemi).</p><p>Voisi kuvitella, että Barks on keksinyt Petkulle tässä mahdollisimman iljettävän ruokasäilykkeen, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa. Toisin kuitenkin on, sillä lanttuja on todellakin säilötty etikkaan, ainakin kotitarpeiksi. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivdFXlNVlTAX_ylXLqfQr2tMVDIPie5TAJLG0dS8Tcr8XGWgH5fp1USFpXCm1qkXvaGizO-VxIuJ4i5ajZIBrSQe1OAAeofR6YAdbcRStOfjIFboZyGxFytCAYfycKmpsgXmTIGSWgG_pl/s518/Hillottuja+lanttuja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="518" data-original-width="400" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivdFXlNVlTAX_ylXLqfQr2tMVDIPie5TAJLG0dS8Tcr8XGWgH5fp1USFpXCm1qkXvaGizO-VxIuJ4i5ajZIBrSQe1OAAeofR6YAdbcRStOfjIFboZyGxFytCAYfycKmpsgXmTIGSWgG_pl/w154-h200/Hillottuja+lanttuja.jpg" width="154" /></a></div><p></p><p>Ruotsalaiset (ja suomalaiset) siirtolaiset veivät lantun mukanaan Uuteen Maailmaan ja "rutabagan" lisäksi se tunnetaan myös nimellä "swede" tai "swedish turnip". Ranskassa ja amerikanenglannissa tavallisempi nimi Barksinkin käyttämä "rutabaga", joka tulee ruotsin murresanasta "rotabagge" eli siinäkin sanassa on yhteys Ruotsiin.</p><p>Tarinan voi lukea Aku Ankan numeroista 15–18/1978 ja 49/2019. Lisäksi se löytyy Aku Ankan juhlasarjat -kirjan numerosta 5 ja Ankkalegendat kirjasarjan ensimmäisestä osasta.</p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=g6bf5P03qos" target="_blank">Tästä youtube-videosta</a> voitte katsoa ohjeet "hillottuihin lanttuihin", eli kuinka tehdä "pickled rutabagas". Ja näiden linkkien takaa löydätte etiketit säilykkeisiinne, suomeksi ja in english. Aidot Petkunterän hillotut lantut, eli P.J. Brine's Pickled Rutabagas:</p><p>Etiketti <a href="https://1drv.ms/u/s!ApESoKSM9l_fmxDDuhfs_Ag3rE_T?e=aAgpPf " target="_blank">P.J. Petkunterän hillottuja lanttuja</a> (korkearesoluutioinen tiff-kuva)</p><p>Label for <a href="https://1drv.ms/u/s!ApESoKSM9l_fmxEPGAzSggE4unhy?e=79hF4A" target="_blank">P.J. Brine's Pickled Rutabagas</a> (hi-res tiff-image)</p>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-29608583528672781722020-10-10T13:19:00.006+03:002020-10-10T13:28:53.903+03:00 Kapitalisti näkee punaista<p>Italialaisen Roope Ankan liiketoimet eivät useinkaan ole olleet eettisesti kestävällä pohjalla. Tässäkin käsillä olevassa <i>Taskukirjan</i> kymmenennessä osassa Roope syyllistyy ainakin murtovarkauksiin, huijauksiin ja laittomiin uhkauksiin. Kirjan hurjimmassa tarinassa <i>Roope-setä ja salaperäinen vainooja</i> vanha miljoonikko yrittää päästä kilpailijastaan eroon raskaan tykistön voimin ja tulee lopulta hulluksi.</p><p>Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.</p><p><br /></p><p><b><span style="color: red;"></span></b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b><span style="color: red;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiymvkygx3QNoQ9R199RGY-MMycLZPYWn1nd1jnT-ClEtaj2gHUPQTj8Qm3kG00U9bd6T-TXPCVxnFY_5U8CkXbrFy_Ag7C16wZhoRZoaGZwyrzf7a0p4ZjFDRp-3VZ0BlP2Ta2RNSgiqwH/s919/Roope+n%25C3%25A4kee+punaista.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="919" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiymvkygx3QNoQ9R199RGY-MMycLZPYWn1nd1jnT-ClEtaj2gHUPQTj8Qm3kG00U9bd6T-TXPCVxnFY_5U8CkXbrFy_Ag7C16wZhoRZoaGZwyrzf7a0p4ZjFDRp-3VZ0BlP2Ta2RNSgiqwH/w131-h200/Roope+n%25C3%25A4kee+punaista.jpg" width="131" /></a></span></b></div><b><span style="color: red;">Roope näkee punaista<br /></span>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1972<br />Suomentanut Eeva-Kaarina Aronen<br />Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona<br />3,95 MK</b><p></p><p><br /></p><p>Roope on ryhtynyt seuraamaan monialayritystensä kaikkia lohkoja uusien sähköaivojensa avulla (tarina on vuodelta 1967). Hän on muutenkin äärimmäisen pikkutarkka kontrollifriikki, ja alistaa jopa vierailulle tulevat sukulaisensa elektroniseen ajatuksentarkastukseen ennen sisäänpääsylupaa.</p><p>Uudessa valvontakeskuksessa jokainen yksittäinen metallilaatikko on yhtä erillistä tuotannonalaa tarkkaileva elektronikeskus. Kukin niistä piirtää valotaululle käyrää, joista voi seurata kaupankäyntiä ja menestystä. Kaivos-, sähkö-, säilöntä- ja muut alat ovat tuottavia, mutta hedelmien kauppaa monitoroiva elektronikaappi piirtää muista poikkeavaa, siksakkaavaa käyrää. Jossain on jotain vialla.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhP35-FACfbAl88Y1XbfJ-gfB7auWdCP9NdfG7EiHSlzrmEiRTT6df4oijsJv2oINfkT4Z2L72ks_rnesEY7dvDBlJNQYxY4CAG86_Sm-cFbgig7q-UZp2HQVgdlfoE-JwwrGQBOEESYTw/s546/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+00.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="546" data-original-width="542" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhP35-FACfbAl88Y1XbfJ-gfB7auWdCP9NdfG7EiHSlzrmEiRTT6df4oijsJv2oINfkT4Z2L72ks_rnesEY7dvDBlJNQYxY4CAG86_Sm-cFbgig7q-UZp2HQVgdlfoE-JwwrGQBOEESYTw/w199-h200/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+00.jpg" width="199" /></a></div><p></p><p>Selvitysten jälkeen epävakautta tuottavaksi toiminnaksi paljastuu paikallinen pienyrittäjä, joka myy lapsille omenoita kärrystään. Onni Omenalla on myyntiä lisäävänä oheistoimintana hauska trumpetin töräyttely. Lupsakka ja joviaali ukko on myös yrittäjänä ihmiskasvoinen ja ystävällinen, toisin kuin Roopen kasvottomat jättiläis-konglomeraatit.</p><p>Roope ei siedä kilpailua ja yrittää keksiä keinon, jolla kilpailijan saisi pois markkinoilta. Ensin hän yrittää myydä Onnia halvemmalla, ja tarjoaa omenoita hienoista myyntiautoistaan. Se ei toimi, koska lapset ostavat välipalansa mieluummin mukavalta torvensoittajalta. Monopolistisena kapitalistina toimivan Roopen yritykset ostaa pienempi toimija pois alalta eivät myöskään tuota tulosta. Raivostunut Roope käyttää lopulta äärimmäisiä voimakeinoja. Voimainsa tunnossa hän ”puolustaa oikeuksiaan” täräyttämällä tykillään Onni Omenan myyntikärryt tuusan nuuskaksi. Omenakauppias säilyy räjähtävästä hyökkäyksestä nippa nappa ehjänä.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0YcpH0jMvSMMmJnMbd8OxTOUpW2n3Xkn16Zw-GK98MmAC0vjy9l6icQ0XBW3ND3_S_DtQgXraH4ieRJPxF3qevyKPR7lm6niOWGi5IJrOesJZGedaNqTdy-VmLvjzLjYUEq8bfLA9smzR/s550/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+01.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="550" data-original-width="536" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0YcpH0jMvSMMmJnMbd8OxTOUpW2n3Xkn16Zw-GK98MmAC0vjy9l6icQ0XBW3ND3_S_DtQgXraH4ieRJPxF3qevyKPR7lm6niOWGi5IJrOesJZGedaNqTdy-VmLvjzLjYUEq8bfLA9smzR/w195-h200/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+01.jpg" width="195" /></a></div>Roope-setä joutuu vastuuseen väkivaltaisesta vapaan kilpailun tukahduttamisesta ja saa lyhyen vankeusrangaistuksen. Sen aikana jo valmiiksi sairaalloisen epäluuloinen Roope sairastuu jonkinlaiseen paranoidiin persoonallisuushäiriöön. Hän kokee kaikki vastustajikseen, kaikkialla vehkeillään häntä vastaan. ”Minua vainotaan! Omaisuuttani kadehditaan!” hän huutaa vankisellissään. Tarinan käsikirjoittaja on selvästi perehtynyt ainakin jossain määrin erilaisten paranoidisten mielialahäiriöiden ilmenemismuotoihin. Oireiston perusteella Roopella on lisäksi myös jonkinasteinen skitsoaffektiivisen psykoosin maaninen muoto, johon liittyy kohonnut itsetunto ja suuruusajatukset. Usein niihin liittyy myös pahoja vainoamisajatuksia.¹<p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxwDKf7fEeG8RipJAwXjaJqUkALoxLadBAbzAMr18IVTxKbqJNhSVDieKjTxmmJ3I_y-u3-I7jPzDnUSS9_zQMJmWxW7N5AsShsTYmFuSCoTJxSF5-u0jzi3JRI4cyoLR8QsvMq0S7ydBm/s1621/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+02.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="818" data-original-width="1621" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxwDKf7fEeG8RipJAwXjaJqUkALoxLadBAbzAMr18IVTxKbqJNhSVDieKjTxmmJ3I_y-u3-I7jPzDnUSS9_zQMJmWxW7N5AsShsTYmFuSCoTJxSF5-u0jzi3JRI4cyoLR8QsvMq0S7ydBm/s320/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+02.jpg" width="320" /></a></div><br />Vapauduttuaan Roope kilahtaa lopullisesti ja saa hermoromahduksen. Hän projektoi tiedostamatta omat pahat ajatuksensa vainoajikseen mieltämiinsä ihmisiin. Tiedottomassa tilassa hän alkaa lähettää näille uhkausviestejä. Osansa saavat pormestari, poliisijohtaja, Roopen tuominnut tuomari ja niin edelleen. Roope pukeutuu mustaan kaapuun ja huppuun, toimii öisin ja herättää ankkalinnalaisissa kauhua. <p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFkK_aRDpt6gbcBlHmbono_NpGGI0Hd3gAnqII3wsIZYKnS9MCyGPZ_p2bdhsc2z3LPXMlTLm2WS26uC3SDlI2H-APqrv2q5J3lS_wUYtE5iGlC_VRLNuiMMEQkxyQ9RtIN-cFsRSLcBqd/s551/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+04.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="551" data-original-width="544" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFkK_aRDpt6gbcBlHmbono_NpGGI0Hd3gAnqII3wsIZYKnS9MCyGPZ_p2bdhsc2z3LPXMlTLm2WS26uC3SDlI2H-APqrv2q5J3lS_wUYtE5iGlC_VRLNuiMMEQkxyQ9RtIN-cFsRSLcBqd/w198-h200/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+04.jpg" width="198" /></a></div>Psykiatrian termistöllä Roope kärsii vainoojaksi muuttuessaan dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä. Muuttuminen yhdestä persoonallisuuden tilasta toiseen tapahtuu yleensä äkillisesti muutamassa sekunnissa. Roopen kohdalla tämä tapahtuu aina nukkumaan mennessä. Hän saa vuoteeseen asetuttuaan sätkyn, ”aivan kuin sähköiskun” ja lähtee vainooja-kierrokselleen jakamaan uhkauksiaan. Osan niistä hän postittaa kirjeinä, osan hän ampuu jousipyssyllään suoraan talojen ikkunoista sisään.<p></p><p>Lopulta pormestari mobilisoi poliisivoimat erikoisvarustein jahtaamaan ”salaperäistä vainoojaa”. Tupu, Hupu ja Lupu säikähtävät tästä käänteestä, sillä he ovat jo saaneet selville iso-setänsä olevan vainooja, vaikkakin syyntakeettomassa tilassa. Psykiatri ei löydä hoitokeinoa Roopen vaivoihin. Akun kyökkipsykiatrinen analyysi kuitenkin tehoaa. ”Vainoamisvietti on tuhottava? Tuhotkaa Roope-sedän peilikuva, ja samalla tuhoattie hänen vainoamiskuvitelmansa.” Se toimii ja tuo tarinan äkilliseen loppuunsa. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicC4UGLtID1U1Cpn8a7FsNyN5euK50Gpyj53dhlreQzmtPg766CYLwixAzvb5lkRQxrWVfXak3b61UtxjzUa-bG8UT92cR7HRMtRSiYt5iQoZAdMpPu16Fr2PpAfC4PMUmtBUEWxJSjs3I/s530/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+06.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="272" data-original-width="530" height="103" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicC4UGLtID1U1Cpn8a7FsNyN5euK50Gpyj53dhlreQzmtPg766CYLwixAzvb5lkRQxrWVfXak3b61UtxjzUa-bG8UT92cR7HRMtRSiYt5iQoZAdMpPu16Fr2PpAfC4PMUmtBUEWxJSjs3I/w200-h103/salaper%25C3%25A4inen+vainooja+06.jpg" width="200" /></a></div>Selvitäkseen tukalasta tilanteesta Roopen on korvattava Onni Omenan kärsimät vahingot korkoineen. Hän ostaa miekkoselle uudenaikaisen omenanmyyntiauton ja rumpusetin. Todelliseen vastuuseen touhuistaan Roope ei joudu. Vapaan kilpailun rajoittamisesta Roope oli kärsinyt ainoastaan viiden päivän mittaisen vankeusrangaistuksen!<p></p><p>Tarina tuntuu kritisoivan kapitalistisen markkinatalouden vähäistä sääntelyä ja talousrikoksista saatuja liian pieniä tuomioita. Toinen arvostelun suunta näyttäisi olevan psykiatrisen hoidon medikalisaatio, eli ylenpalttinen lääkepainotteisuus; ”vain erikoislääke voi auttaa setäänne! Ei mikään muu.” vakuuttaa Roopea hoitanut psykiatri. Akun maalaisjärjellä saavutettu menestys eräänlaisen shokkiterapian muodossa vie kuitenkin voiton.</p><p>Tarinan käsikirjoittanut <b>Rodolfo Cimino</b> (1927–2012) toimi politiikassa Italian sosialistipuolueen PSI:n (Partito Socialista Italiano) edustajana Venetsian paikallispolitiikassa. Hän jopa lopetti sarjakuvien käsikirjoittamisen poliittisen uransa vuoksi vuosina 1975–1986. Topolinon käsikirjoitustiimiin hän palasi vuonna 1987. Kertoman mukaan <b>Romano Scarpa</b> ei halunnut poliittisten kiistojen vuoksi enää piirtää Ciminon käsikirjoituksia.²</p><p>Ciminon tarinoille luonteenomaista on Roopen kautta tuotu kapitalismin kritiikki. Niissä Roope tuon tuosta kamppailee pienyrittäjiä vastaan, kuten esimerkiksi tarinassa <a href="https://inducks.org/s.php?c=I+TL++792-A" target="_blank">Itsepintainen vastustaja</a> (1971) Riitta Hanhen kenkäyrityksen kanssa, tai sitten Roope tekee eriskummallisia matkoja maailman ääriin hankkiakseen luonnonvaroja ja rikkauksia välittämättä aiheuttamistaan vahingoista. Hän epäonnistuu usein juuri itsekkyytensä ja ahneudensa vuoksi. Toisaalta hänet palkitaan silloin, kun hän tekee oikein. Sitä tapahtuu harvemmin.</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p><span style="font-size: x-small;">1 <i>ICD-10-tautiluokitus, F25.0</i></span></p><p><span style="font-size: x-small;">2 <i>https://it.wikipedia.org/wiki/Rodolfo_Cimino</i></span></p></blockquote><p><br /></p><p><b><i>Roope näkee punaista</i> -kirjan tarinat:</b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>Roope-setä ja miljardibiljardi (Zio Paperone e il biliardo da un miliardo, I TL 604-A) K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Giulio Chierchini, 1967</li><li>Roope-sedän lentävä lautanen (Zio Paperone e il richiamo turistico, I TL 583-A) K: Pier Carpi, P: Giulio Chierchini, 1967</li><li>Roope-setä ja APP-pilleri (Zio Paperone e la pillola Pit, I TL 586-B) K: Pier Carpi, P: Giulio Chierchini, 1967</li><li>Roope-setä ja salaperäinen vainoaja (Zio Paperone e il mistero di "Persecutor", I TL 605-A), K: Rodolfo Cimino, P: Luciano Gatto, 1967</li><li>Karhukoplan huima juoni (Zio Paperone e il segreto della segretaria, I TL 584-B) K: Osvaldo Pavese, P: Giuseppe Perego, 1967</li><li>Roope-setä ja Säästäväisten miljardimiesten kansainvälinen kilpailu (Paperino e i candidati al CIAO, I TL 615-AP), K: Guido Martina, P: Giovan Battista Carpi, 1967.</li></ul><p></p><p><i>Kirjan sisällyluettelon tarinoiden nimet poikkeavat hieman tarinoiden otsikoista.</i></p><div><br /></div>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-2164786005612762142020-10-03T01:09:00.001+03:002020-10-03T01:09:34.657+03:00Arvoituksellinen tahdonkukka<div>Tahdonkukka, joka toteuttaa toiveita! Kaikki mitä haluat on sinun kun syöt tahdonkukkaa, joka on... voikukka! Kyllä, Aku Ankan taskukirjojen tarinat ovat usein melko mielikuvituksellisia, mutta tämä erityisen höperö... vaan katsotaanpas tarkemmin.</div><div><br /></div><div>Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.</div><div><br /></div><div><b><span style="color: red;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZGrrkNCTmuuj43KBysOr8NIWyzhWMvu4I9I-OBVWvUwK0Xao11bgGoYI3K6XKLLkLVJXdF1Ep5-QYqH-TPnnnrIlX_eTMpv75WIGPUYxAc7IA77yJzzyayibGNY5qEm3nwfqvUhxj84gq/s400/Ota+rennosti+Aku+01.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="400" data-original-width="266" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZGrrkNCTmuuj43KBysOr8NIWyzhWMvu4I9I-OBVWvUwK0Xao11bgGoYI3K6XKLLkLVJXdF1Ep5-QYqH-TPnnnrIlX_eTMpv75WIGPUYxAc7IA77yJzzyayibGNY5qEm3nwfqvUhxj84gq/w133-h200/Ota+rennosti+Aku+01.jpg" width="133" /></a></div>Ota rennosti, Aku</span></b></div><div><b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1972</b></div><div><b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b></div><div><b>3,95 MK</b></div><div><br /></div><div>Roope kuulee puhuttavan tahdonkukasta, joka toteuttaa kaikki toiveet. <span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span>Tahtoisin niin paljon: tuhat oljylähdettä, pari kolme timanttikaivosta lisää ja...<span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span> Roope huokailee. Mutta hän tietää: <span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span>Ikävä kyllä ei sitä ole olemassa.<span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span> Hän päättää silti selvittää asian kaikkien alojen asiantuntijan Taavi Ankan pakeilla.</div><div><br /></div><div>Tässä <b>Marja Kelon</b> suomentamassa kirjassa Taavi on käännetty erheellisesti Pekko Ankkalaksi. Mutta Taavi tietää kyllä. Sellainen kukka on kuin onkin olemassa. Ja se on voikukka! Aivan tavallinen voikukka, mutta sellainen, joka kasvaa kuninkaan puutarhassa ja maassa jota ei ole. </div><div><br /></div><div>Mielikuvituksen maassa asui kuningas Migio, jonka puutarhassa tahdonkukka kasvoi. <span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span>Keväällä kuningas söi sitä salaattina. Se oli erittäin maukasta. Sen jälkeen kaikki hänen toiveensa toteutuivat.<span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span></div><div><br /></div><div>Kuulostaa vanhalta tarulta, sadulta tai myytiltä. Joitakin toiveita toteuttavia kasveja vanhoista myyteistä löytyykin. Mutta tahdonkukkaa?</div><div><br /></div><div>Hindu-mytologiassa tunnetaan toiveita täyttävä Brahma Kamal -kukka. Se on lootus, tieteelliseltä nimeltään Saussurea obvallata. Tämä kasvi kukkii ainoastaan parin tunnin ajan kerran vuodessa. Tarinan mukaan onnellinen on se, joka näkee sen kukkivan, sillä silloin kaikki hänen toiveensa toteutuvat.</div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1BC1wbWQncB4y0dRt6JIZXYncJjYC_EC7Eed85dROy3txdfA0jTHniqYMyKQnSbjwtZ_CBUHnJqdyQ5nTRdpFRJxe8rT_NPURNIwCOGvaJFQISv2FueWXARK2zxO71r7GMb1Cth6UPRrk/s543/Ota+rennosti+Aku+02.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="543" data-original-width="521" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1BC1wbWQncB4y0dRt6JIZXYncJjYC_EC7Eed85dROy3txdfA0jTHniqYMyKQnSbjwtZ_CBUHnJqdyQ5nTRdpFRJxe8rT_NPURNIwCOGvaJFQISv2FueWXARK2zxO71r7GMb1Cth6UPRrk/w192-h200/Ota+rennosti+Aku+02.jpg" width="192" /></a></div>Mutta se ei tietenkään ole tarinassa nähty tuikitavallinen voikukka eli Taraxacum officinalis. Vaan ilman myyttisiä voimia ei sekään ole. Kreikkalaisen taruston sankari Theseus nautti voikukkia kuukauden ajan voimistaakseen itseään ennen taistelua Minotauros-hirviön kanssa.</div><div><br /></div><div>Kuningas Migion valtakunta, Mielikuvituksen maa, näyttäisi kenties sijaitsevan jossakin Intian vuoristoisella seudulla, siis hindulaisuuden ydinalueella. Siinä mielessä tietty yhteys Brahma Kamalin suuntaan on mahdollinen. (Taavi tarinassa puhuu toki Vähästä-Aasiasta, eli Anatolian niemimaasta).</div><div><br /></div><div>Mutta loppujen lopuksi tarinan taustalta löytyy aivan yksinkertaisesti vain italian kielen sanonta <span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;"><b><i>”</i></b></span><i><b>l'erba voglio non cresce nemmeno nel giardino del re</b></i><b><i><span style="font-family: "Liberation Serif", serif; font-size: 12pt;">”</span>. </i></b>Suomeksi suurinpiirtein, "tahdon kukan (kasvin) jollaista ei kasva edes kuninkaan puutarhassa". Periaatteessa siis on kysymys siitä että "aina ei saa mitä haluaa".</div><div><br /></div><div>Sanonnan taustalla lienee vanha satu kuninkaasta joka aina huusi "tahdon, tahdon! Haluan!" Hän ei koskaan pyytänyt. Siinä vanha kuningas näkee metsässä kauniin kukan, johon mielistyy. Hän ei ole koskaan nähnyt sellaista ja haluaa sen ikkunansa alle. Hän pistää puutarhurinsa istuttamaan kasvin, mutta se ei menesty. "Mutta minä tahdon keltaisia kukkia, minä tahdon!" huusi kuningas. </div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnwR1SP7J5kDA9NK246Opgx1bq6zzM5qTh5mVG74iItKI0CqPO05y22p9XxS3O_YMCTeZ8T63LJC0fQJUYzUPKHyZ30UI2SCNfkgoBXyNC-z31LKjrzFTxeq9qscEo6Oj_TxXJSHIwQ6cm/s543/Ota+rennosti+Aku+03.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="543" data-original-width="521" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnwR1SP7J5kDA9NK246Opgx1bq6zzM5qTh5mVG74iItKI0CqPO05y22p9XxS3O_YMCTeZ8T63LJC0fQJUYzUPKHyZ30UI2SCNfkgoBXyNC-z31LKjrzFTxeq9qscEo6Oj_TxXJSHIwQ6cm/w192-h200/Ota+rennosti+Aku+03.jpg" width="192" /></a></div>Tarinaa on kerrottu lapsille, jotka haluavat mahdottomia. Kuten nyt sellaista, mitä kuningaskaan ei voi saada. Siitä syystä tarinan alussa nähdään kiukutteleva lapsi, joka tahtoo jäätelöä, kaikkia makuja. Ja äiti, joka vastaa lapselleen: "Ei auta, Perttu! Tahdonkukka kasvaa kuninkaan tarhassa."</div><div><br /></div><div>Yksi tarinan muunnelmista löytyy italialaisen fyysikon (ei Taavin) <a href="https://chimera.roma1.infn.it/GIORGIO/favole.html" target="_blank"><b>Giorgio Parisin</b> kotisivuilta</a> (italiaksi).</div><div><br /></div><div><div>Mutta miten toiveet liittyvät voikukkiin? Vanhastaan lapsille on joissakin Euroopan maissa kerrottu, että mikäli onnistuu puhaltamaan yhdellä kertaa kaikki haituvat voikukasta, saa esittää yhden toiveen.</div><div><br /></div><div><b><i>Ota rennosti, Aku</i> -kirjan tarinat:</b></div><div><br /></div><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Roope-setä ja tahdonkukka</b> (Zio Paperone e la voglia dell'erba voglio, I TL 460-D), K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Giulio Chierchini, 1964.</li><li><b>Aku ja aikuisten koulu</b> (Paperino e la scuola per adulti, I TL 495) P: Luciano Gatto, 1965.</li><li><b>Roope-setä ja horoskoopit</b> (Zio Paperone e la ridda degli oroscopi, I TL 477-B) P: Luciano Gatto</li><li><b>Aku ja valheenpaljastuskone</b> (Paperino e la macchina della verit, I TL 493-B) P: Giulio Chierchini, 1965.</li><li><b>Roope-setä ja musta kulta</b> (Zio Paperone e l'aurum nigrum, I TL 476-A) K: Rodolfo Cimino, P: Romano Scarpa, 1965.</li><li><b>Aku ja vihreät villit</b> (Paperino e i selvaggi verdi, I TL 491-A) K & P: Luciano Bottaro, 1965.</li><li><b>Aku ja harvinaiset mineraalit</b> (Paperino e l'affare delle terre rare, I TL 504-B) K: Osvaldo Pavese, P: Giovan Battista Carpi, 1965.</li></ul></div></div>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-24031656751296486512020-10-02T17:12:00.004+03:002020-10-03T01:12:46.136+03:00Prinssi vai Amerikan keisari?<p>Kuka tuli ensiksi Amerikan mantereelle? Onko tällaisella ensimmäisyydellä jotain painoarvoa, jonka turvin voisi kiistatta julistautua Amerikan tai sen osan hallitsijaksi tai omistajaksi? Entä jos löytää dokumentin tai artefaktin, jolla omistusoikeus voidaan todistaa?</p><p>Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.</p><p><br /></p><p><b><span style="color: red;"></span></b></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b><span style="color: red;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGDj22vXqOqCKMNvvQ1kuJEM6yqsNKGXFE7xLyHCY5uROtkVAF_5-12HKnBRNQcLa9jXWtFIHlmLopYsm0_Upb5OmlEiNrzn5rMTRMHmHujAeWU3dYM6E2AXvI8ykOknDh4BKEZwFOB3sb/s400/Aku+ja+Amerikan+keisari+00.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="400" data-original-width="258" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGDj22vXqOqCKMNvvQ1kuJEM6yqsNKGXFE7xLyHCY5uROtkVAF_5-12HKnBRNQcLa9jXWtFIHlmLopYsm0_Upb5OmlEiNrzn5rMTRMHmHujAeWU3dYM6E2AXvI8ykOknDh4BKEZwFOB3sb/w129-h200/Aku+ja+Amerikan+keisari+00.jpg" width="129" /></a></span></b></div><b><span style="color: red;">Aku ja Amerikan keisari<br /></span>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1971<br />Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona<br />3,95 MK</b><p>Kävin läpi tämän kahdeksannen taskukirjan kirjallisuusparodioita hyvinkin yksityiskohtaisesti jo kymmenen vuotta sitten <a href="https://www.kvaak.fi/1358/2010/01/12/kirjallinen-aku-ankan-taskukirja-8-aku-ja-amerikan-keisari/" target="_blank">Kvaakin taskarikolumnissa</a>. Näin käsiteltäväksi jää kirjan ainoa tarina, joka ei perustu mihinkään klassikkoromaaniin. Se on myös taskarin nimikkotarina.</p><p>Se viittaa vanhaan walesilaiseen legendaan Walesin prinssi <b>Madocista</b>, joka olisi matkustanut vuoden 1170 tienoilla Amerikkaan, yli kolme vuosisataa ennen <b>Kolumbusta</b>.</p><p>Aku ja Roope saavat kuulla professori Turhantarkkasesta, joka väittämänsä mukaan voi todistaa Madocin todella käyneen Amerikassa. Prinssi olisi jättänyt walesin kielellä painetun kirjan erääseen luolaan Missourin hämärävuorilla. Kirjan avulla Madocin jälkeläiset voisivat vaatia Amerikan hallintaoikeuksia itselleen.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYH9wwkCvdJ9DgkOtoQtsT3OR6z-nEIk14lNtmaFnPAAdbCsRnu8Z2Q56blDdKVpLRqZAFN8A8cHDFLkVid-Sm2NP5sNSpb-gIZjPEk1z3Kzvj3gYvg1uA798OulSc6SEfCCtrgfscCPER/s629/Aku+ja+Amerikan+keisari+02.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="629" data-original-width="601" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYH9wwkCvdJ9DgkOtoQtsT3OR6z-nEIk14lNtmaFnPAAdbCsRnu8Z2Q56blDdKVpLRqZAFN8A8cHDFLkVid-Sm2NP5sNSpb-gIZjPEk1z3Kzvj3gYvg1uA798OulSc6SEfCCtrgfscCPER/w191-h200/Aku+ja+Amerikan+keisari+02.jpg" width="191" /></a></div>Koska professori Turhantarkkanen väittää "madocin" tarkoittavan walesin kielellä "ankkaa", uskovat Aku ja Roope muitta mutkitta olevansa prinssin perillisiä. Näin he olisivat siten myös koko mantereen omistajia. Olisiko tarinan käsikirjoittanut <b>Guido Martina</b> yhdistänyt mielessään Madocin ja McDuckin?<p></p><p>Aku ja Roope-setä lähtevät matkaan etsimään luolaan kätkettyä Madocin kirjaa. Tarina tuo tietenkin mieleen paitsi <b>Barksin</b> tarinan kultaisesta kypärästä, myös <b>Don Rosan</b> kertomuksen Kolumbuksen kadonneista kartoista. Samaa sukua on myös Mikki-tarina Kalidornian keisarin valtakirjan kahdesta puolikkaasta ensimmäisessä <i>Aku Ankan taskukirjassa.</i></p>Aku ja Roope eivät tietenkään lähde matkaan yhteisymmärryksessä. Guido Martinalle ominaiseen tyyliin Ankan perhe eripuraista joukkoa ja Roope on valmis jättämään Akun merenalaiseen kultasäiliöönsä ehtiäkseen ensin Madocin luolaan. Ankanpojat puolestaan suhtautuvat näihin aikuisten touhuihin erityisen skeptisellä asenteella. Aikuiset eivät kuitenkaan suostu kuuntelemaan mitään vastaväitteitä.<p>Aikuisia viisaammat Tupu, Hupu ja Lupu pitävät koko juttua hölynpölynä, mutta eivät suoralta kädeltä osaa perustella miksi. Erityisen outoa tässä oli, etteivät pojat konsultoi kaikkitietävää Sudenpentujen käsikirjaansa vaan odottavat kirjaston avautumista löytääkseen vahvistuksen epäilyksilleen.</p><p></p><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhegFyfEQ7d3-9MW0xdlgGfFiQVB0BqZW1FChIrY9qh-uw6n4_qNY0XOhaOS5Pka6JoVWbZ9hGBTFnvdLo8GT9FUdACJBpcn19thFdBLMJyjZGreZ9gotjBNVfzSsEvlqM2fapq15hp7A3r/s600/Aku+ja+Amerikan+keisari+03.jpg" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="319" data-original-width="600" height="106" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhegFyfEQ7d3-9MW0xdlgGfFiQVB0BqZW1FChIrY9qh-uw6n4_qNY0XOhaOS5Pka6JoVWbZ9hGBTFnvdLo8GT9FUdACJBpcn19thFdBLMJyjZGreZ9gotjBNVfzSsEvlqM2fapq15hp7A3r/w200-h106/Aku+ja+Amerikan+keisari+03.jpg" width="200" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i><span style="font-size: x-small;">"Lingua gallese" on kymrin kieli.</span></i><br /></td></tr></tbody></table>Väite Madocin retken todenperäisyydestä on 1500-luvun englantilaisten historiankirjoittajien perua. Tällä tietenkin perusteltiin laillisen omistusoikeuden Pohjois-Amerikkaan kuuluneen jo vanhastaan Britannian kuningaskunnalle.<p></p><p>Siinä missä Barksin viikinkikypärän todistusvoima ja Mikki-tarinan Hurja-Mikin omistuskirja olivat todellisuutta, pitää Guido Martina prinssi Madocin retkeä puhtaana engelsmannien lööperinä. No, sekä Martina, että Kolumbus ovat molemmat italialaisia. </p><p>Onkohan <b>pyhän Brendanin</b> väitetystä Amerikanmatkasta tehty ankkasarjakuvaa?</p><p>PS: Arvasitte kai jo, että Tupu, Hupu ja Lupu todistivat Turhantarkkasen teoriat hölynpölyksi sillä, että vuonna 1170 ei Madocilla ei voinut olla walesin kielellä painettua kirjaa, koskapa kirjapainotaito keksittiin vasta 1450.</p><p><b><i>Aku ja Amerikan keisari</i> -kirjan tarinat:</b></p><p></p><ul style="text-align: left;"><li><b>Aku Suurisuu</b> (Paperin Fracassa, I TL 584-A) K: Guido Martina, P: Romano Scarpa, 1967</li><li><b>Aku de Ankkarac</b> (Paperin de Paperac, I TL 600-A) K Gian Giacomo Dalmasso, P: Luciano Bottaro, 1967</li><li><b>Aku venetsian leipuri</b> (Paperino fornaretto di Venezia, I TL 428-A) K: Osvaldo Pavese, P: Giovan Battista Carpi, 1964</li><li><b>Vapautettu Ankkalinna</b> (Paperopoli liberata, I TL 598-A) K: Guido Martina, P: Giovan Battista Carpi, 1967</li><li><b>Aku ja Amerikan keisari</b> (Paperino e l'imperato degli Stati Uniti, I TL 601-A) K: Guido Martina, P: Pier Lorenzo De Vita, 1967</li></ul><p></p>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-12950214348356315732020-08-13T18:01:00.003+03:002020-11-01T00:39:25.361+02:00Pojat ovat poikia ja naiset naisia<p style="text-align: left;">Mikä tekee Mikki Hiiren kesästä kuuman? Kuumat ja kipakat naiset! Minnillä on ärsyttävä taito tehdä Mikin olo tukalaksi, ja muutenkin naisista tuntuu olevan pelkkää harmia. Vaan entäpä jos heitä on peräti kaksi samassa tarinassa ja molemmat Mikkiin tulenpalavasti ihastuneita?</p><div>Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.</div><div> </div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnKjxzK-NGsFd7jN3L8JMDtKKImiiuK-dPlMXXHXdjlRW0WHsNDb5MSLUjjCZZ_7XHE-lC_oTzc_ajtVmkle0vmXvKSWF9etZSOZP85-l1ac6SPOsbrx8_dQOsc_tQVlLGWbXgGSNhOp7y/s501/Mikin+kuuma+kes%25C3%25A4.jpg" style="clear: left; display: inline; float: left; font-weight: bold; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="501" data-original-width="333" height="257" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnKjxzK-NGsFd7jN3L8JMDtKKImiiuK-dPlMXXHXdjlRW0WHsNDb5MSLUjjCZZ_7XHE-lC_oTzc_ajtVmkle0vmXvKSWF9etZSOZP85-l1ac6SPOsbrx8_dQOsc_tQVlLGWbXgGSNhOp7y/w170-h257/Mikin+kuuma+kes%25C3%25A4.jpg" width="170" /></a></div><div><b><span style="color: red;">Mikki Hiiren kuuma kesä</span></b></div><div><b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1971</b></div><div><b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b></div><div><b>3,95 MK</b></div><div><br /></div><div><br /></div><div>Tarkastelun alla oleva <i>Parakan tähti</i> ei ole kirjan tarinoista millään tasolla paras. Mielenkiintoisinta siinä on sen jokseenkin hämmentävä tapa käsitellä klassisia dikotomioita, eli sellaisia dualistisia kaksinapaisia käsitteitä kuten järki-tunne, maskuliini-feminiini ja aikuinen-lapsi. Taustalla väijyy myös vanha ajatus sukupuolten välisestä ”taistelusta”. Tiedättehän, miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta -tapainen ajattelu.</div><div><br /></div><div>Tarinan alussa nähdään miten Mikki, Minni ja Hessu viettävät aikaa syrjäisellä, askeettisesti varustetulla kesämökillä. Tässä vaiheessa Minni on tarinan järkevä aikuinen, ja hänen vastuullaan on mökin toimintojen ylläpito. Mikki ja Hessu vetävät lonkkaa ja ”leikkivät”. ”Te lepäätte! Ja minä raadan aamusta iltaan!” Minni valittaa.</div><div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0YQb2YLN1w535bYnGvqjJflNnatHeeCPxpygeqjm-_0incNb0hjIe3AEsCB4W5YbcPBrGD2bF_yD794hFLN-xiN-iToytZPIILgos-FlbH7kL2s2LcxyWTdSwDsyIkgBGr-4M8rZXRMz7/s534/Parakan+t%25C3%25A4hti+1.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="284" data-original-width="534" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi0YQb2YLN1w535bYnGvqjJflNnatHeeCPxpygeqjm-_0incNb0hjIe3AEsCB4W5YbcPBrGD2bF_yD794hFLN-xiN-iToytZPIILgos-FlbH7kL2s2LcxyWTdSwDsyIkgBGr-4M8rZXRMz7/w342-h182/Parakan+t%25C3%25A4hti+1.jpg" width="342" /></a></div>Mikki ja Hessu odottavat kuumeisina jotain. He ovat tilanneet mökille ”avaruusraketin pystytystarvikkeet”. Ja lopultakin ne saapuvat. Hikisenä pyöräänsä polkeva Posti-Kusti saa vaivoin kuljetettua perille ison laatikon, jossa ne ovat. Mikki ja Hessu haluavat lapsenomaisen innostuksen vallassa ryhtyä välittömästi raketin kokoamispuuhiin.</div><div><br /></div><div>Mutta äidillisesti käyttäytyvä Minni toppuuttelee vihaisena heidän innostustaan ja kohtelee Mikkiä ja Hessua kuin lapsia. Hän komentaa poikia kuin kurittomia kakaroita. Kotityöt on tehtävä alta pois ennen huvituksia. On siivottava mökki, pilkottava polttopuut, kannettava vedet, tiskattava. Vasta sitten Minni antaa luvan leikkiä raketin kanssa. ”Menkää nyt rakentamaan rakettia, pojat.”</div><div><br /></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUetVJ9kqLfvKZzzkcuIf6UGi1cMJMBmFSoqacY4aSVsnl_1nuLWd9fpw7VfpoGs5NF_ktBmsRdcehTRFuSuUgeZ6cSps-tV_XySzbRM4AjIs0OBbWjccdGQ2qM31pRG3d_f2BcEbQE7Ow/s559/Parakan+t%25C3%25A4hti+2.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="559" data-original-width="533" height="286" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUetVJ9kqLfvKZzzkcuIf6UGi1cMJMBmFSoqacY4aSVsnl_1nuLWd9fpw7VfpoGs5NF_ktBmsRdcehTRFuSuUgeZ6cSps-tV_XySzbRM4AjIs0OBbWjccdGQ2qM31pRG3d_f2BcEbQE7Ow/w273-h286/Parakan+t%25C3%25A4hti+2.jpg" width="273" /></a></div>Mikki ja Hessu ovat lapsen asemassa, vaikka huipputeknologisen avaruusraketin parissa työskennellessään he ovat myös järjen edustajia. Perinteisen vanhakantaisesti maskuliinisuus on yleensä saanut edustaa rationaalista järkeä ja aikuisuutta – nainen puolestaan feminiinistä tunnetta, lapsellista ailahtelevaisuutta. La donna è mobile.</div><div><br /></div><div>Minni komentaa pojat välillä syömään, kuin äiti lapsiaan. Kun Minni infantilisoi tarinan miehet, pysyy heidän välinen suhteensa holhoavana äiti–lapsi-suhteena. Tällöin heidän välilleen ei voi syntyä kiusallista eroottista sukupuolista jännitettä. Mutta ei myöskään kahden aikuisen järkevää suhdetta.</div><div><br /></div><div>Maternaalisen dominoiva Minni häiritsee Mikin ja Hessun ”leikkimistä”. Pojat eivät haluaisi olla äidillisen kurin ja tarkkailun alla ja yrittävät suostutella tämän lähtemään matkalle. Mikin ja Minnin välille tulee ankara riita, jonka päätteeksi Mikki ”karkaa kotoa” kuin pikkulapsi. Hän on poissa koko yön.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiwIf7HiNzqOBLzrIBlsV3LLC5GjpMgm91Sr3z4Ny8eNvNhxsBPPTnCoDbsER_sYusSQbWhmxg_uxeeLiUawegTD5iG83c_69y98w0nT3NVEQktBYTF1mEVxi7O9TSVOlHwXml3IWWH-uY/s1000/Parakan+t%25C3%25A4hti.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="513" data-original-width="1000" height="168" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiwIf7HiNzqOBLzrIBlsV3LLC5GjpMgm91Sr3z4Ny8eNvNhxsBPPTnCoDbsER_sYusSQbWhmxg_uxeeLiUawegTD5iG83c_69y98w0nT3NVEQktBYTF1mEVxi7O9TSVOlHwXml3IWWH-uY/w328-h168/Parakan+t%25C3%25A4hti.jpg" width="328" /></a></div></div><div><br /></div><div>Mikki ja Hessu ovat kuin aikuisiän kynnyksellä olevia teinejä, joita vanhempien asettamat rajoitukset ja holhous raivostuttavat. Raketin rakentaminen kertoo siitä, että he ponnistelevat kohti aikuisuutta. Minnin aiheuttama symbolinen emaskulaatio kuitenkin lannistuttaa heitä siinä määrin, että Mikki haluaa raivata Minnin pois tieltään. Sikari on joskus pelkkä sikari ja raketti pelkkä raketti, mutta holy Freud nyt sentään!</div><div><br /></div><div>Mikki on liimannut seuraavan aamun lehteen valokuvan, jossa hän tanssittaa vierasta kaunotarta, Florderosaa. Hän on eteläamerikkalaisen pikkuvaltion Parakan diktaattorin kaunis tytär. Minni näkee kuvan ja raivostuu. ”Hän on tavannut taas Florderosan, ’Parakan tähden’!” Tulistunut Minni lähtee heti lentokentälle ja kohti Parakaa. Mikin vastuuton juoni onnistuu.</div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKWJ4Mb8UjtBl58ntXjimhK52Yr8jfosAJCciqvo8uWz55ctTDl3gqeF_w65Wy3HyNM0-kGrDMLwggm4njWogO_Iuk_Jofjx9JOsrPc3lsKj1zU3dkunVUDligjyJKaZvNAQ_bYOP_MujU/s906/Parakan+t%25C3%25A4hti+4.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="906" data-original-width="841" height="262" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKWJ4Mb8UjtBl58ntXjimhK52Yr8jfosAJCciqvo8uWz55ctTDl3gqeF_w65Wy3HyNM0-kGrDMLwggm4njWogO_Iuk_Jofjx9JOsrPc3lsKj1zU3dkunVUDligjyJKaZvNAQ_bYOP_MujU/w243-h262/Parakan+t%25C3%25A4hti+4.jpg" width="243" /></a></div>Jos Minni on perinteinen amerikkalaisen huumorisarjakuvan topakka vaimo, niin Florderosa edustaa kliseistä kuvaa tulisesta latinalaisamerikkalaisesta naisesta. Hän on täysin ennakoimattomasti tunteittensa vallassa toimiva ja piloille hemmoteltu diktaattorin tytär. Mutta nyt on Minnikin menettänyt aikuismaisen tunteittensa hallinnan ja hyökkää Florderosan kimppuun kuin kotka.</div><div><br /></div><div>Minni joutuu teostaan tietysti vankilaan. Diktaattorin tytärtä ei kohdella miten vain. ”Parakan valtionpäämiehen tyttären päälle karkauksesta ja pahoinpitelystä teidät tuomitaan kahdeksi vuodeksi vankilaan.” Mikki ja Hessu kuulevat asiasta radiosta ja ymmärtävät että heidän on riennettävä pelastamaan Minni. Raketin kokka suunnataan kohti Parakaa.</div><div><br /></div><div><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg9X1-Sv0kyQF_gmk2tlUW0z-7qvon87Iv0nWhhJIx-LE7huAIFr9E1qwLH__ZMH2VD-kygSPD0gMJdYeBDKrC8kmssVfdFnO7kBN60RlPfCjrbRZiUQjz1J9sb6oeA_kk2-pe0e_bhT67/s542/Parakan+t%25C3%25A4hti+5.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="285" data-original-width="542" height="182" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg9X1-Sv0kyQF_gmk2tlUW0z-7qvon87Iv0nWhhJIx-LE7huAIFr9E1qwLH__ZMH2VD-kygSPD0gMJdYeBDKrC8kmssVfdFnO7kBN60RlPfCjrbRZiUQjz1J9sb6oeA_kk2-pe0e_bhT67/w347-h182/Parakan+t%25C3%25A4hti+5.jpg" width="347" /></a>Mikäli tarinan mielikuvitusvaltio Paraka viittaa reaalimaailman eteläamerikkalaiseen Paraguayihin, on Mikillä ollut yhteyksiä arveluttavaan diktaattoriin. Paraguayn johtaja, kenraali <b>Alfredo Stroessner</b>, hallitsi maata itsevaltaisesti poikkeuslakien avulla vuosina 1954–1989. Tarina on valmistunut 1966.</div><div><br /></div><div>Parakan diktaattoria ei kuitenkaan näy missään. Poissaoleva isän vuoksi aikuinen tytär on jäänyt ailahtelevan teinitytön tasolle. Florderosan rakkaus tai ihastus on silti sensuaalisempaa, romanttisempaa ja jopa seksuaalisempaa kuin Minnin Mikkiä kohtaan osoittamat tunteet. Silti Mikki ei hyväksy lihallisen Florderosan lähentelyjä, vaan haluaa kaikesta huolimatta palata Minnin huomaan. Ikään kuin hän haluaisi palata takaisin lapsenomaiseen, turvallisen infantiiliseen ja aseksuaaliseen olotilaansa.</div><div><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmJZNBa7nInInUhWKm6sPYUur1kXb54fIRCbPl3METEg0RO6LcniPoDqjoU1ECaNAc9h0t2zp29rgnZY0mGuBlFYCIrIhTG5K8FIBE4BDLZATCQo56161BI0j0_1J1qzfftDEhHsrYezou/s561/Parakan+t%25C3%25A4hti+7.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="561" data-original-width="536" height="287" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmJZNBa7nInInUhWKm6sPYUur1kXb54fIRCbPl3METEg0RO6LcniPoDqjoU1ECaNAc9h0t2zp29rgnZY0mGuBlFYCIrIhTG5K8FIBE4BDLZATCQo56161BI0j0_1J1qzfftDEhHsrYezou/w274-h287/Parakan+t%25C3%25A4hti+7.jpg" width="274" /></a>Minni pelastetaan vankilasta ja raketilla päästään pakenemaan diktaattorin poliisiarmeijaa. Florderosa on kuitenkin tunkeutunut raketin sisään salamatkustajaksi. Ylitsekäyvän vuolaasti vollottava diktaattorin tytär ymmärtää nyt, ettei Mikki halua hänen rakkauttaan. Tästä naisesta päästään kätevästi eroon heittoistuimen avulla!</div><div><br /></div><div>Kotona palataan taas normaaliin päiväjärjestykseen. Nappulat on asetettu asetelmaan ”Vihtori ja Klaara”, aiemman ”Pekka ja Pätkä, sekä Justiina” -kolmion sijaan. Minni on pamauttanut kurinpalautuksen nimissä Mikin silmän mustaksi. Raketti pönöttää kuitenkin pihalla, mutta toimettomana.</div><div><br /></div><div><br /></div><div style="text-align: left;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcC1gA2gqCgd5yX33jm-gIlM_mz7bppC6dc97FDOI_5XbU43EESTT4d4wFv3Yz0q5mAsDzKtacLdWvwGy3wnOJG_e75Jrkd9M70qqwhRUvueQfQmmaWGstqjsuG1ArVIW1ZNfWLAr79h8O/s801/Parakan+t%25C3%25A4hti+rocket+manual+1960.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="801" data-original-width="500" height="262" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcC1gA2gqCgd5yX33jm-gIlM_mz7bppC6dc97FDOI_5XbU43EESTT4d4wFv3Yz0q5mAsDzKtacLdWvwGy3wnOJG_e75Jrkd9M70qqwhRUvueQfQmmaWGstqjsuG1ArVIW1ZNfWLAr79h8O/w164-h262/Parakan+t%25C3%25A4hti+rocket+manual+1960.jpg" width="164" /></a><b>PS:</b> Rakettiharrastus, eli pienten amatöörivoimin tehtävä rakettien rakentelu oli yllättävän suosittu harrastus ainakin Yhdysvalloissa 1950 ja -60 -luvuilla. Kapteeni <b>Bertrand R. Brinleyn</b> vuonna 1960 ilmestynyt <i>Rocket Manual For Amateurs</i> oli jonkinlainen myyntimenestys. Kirja tarjosi yksityiskohtaiset ohjeet suunnittelusta laukaisuun. Ei näiden rakettien kyytiin kuitenkaan mahtunut, kuten Mikin ja Hessun valmistamaan yksilöön.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">------</div><div style="text-align: left;"><br /></div><h4 style="text-align: left;"><b><i>Mikki Hiiren kuuma kesä</i> -kirjan tarinat:</b></h4><div><ul style="text-align: left;"><li><b>Mikki ja ankara vilustuminen </b>(Topolino e il raffreddore potente, I TL 535-B) K: Ennio Missaglia, P: Luciano Bottaro, 1966</li><li><b>Mikki ja Parakan tähti </b>(Topolino e la stella di Paracà, I TL 537-B) K Ennio Missaglia, P: Massimo De Vita, 1966</li><li><b>Mikki ja viikinkiretki </b>(Topolino e la spedizione vichinga, I TL 501-C) K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Luciano Capitanio, 1965</li><li><b>Mikki saippuakaupungissa </b>(Topolino e la città insaponata, I TL 467-C) K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Giulio Chierchini, 1964</li><li><b>Mikki ja setelinpuolikas </b>(Topolino e la banconota tagliata, I TL 462-C) K: ?, P: Giuseppe Perego, 1964</li><li><b>Mihail Hiiroff, tsaarin kuriiri </b>(Topolino corriere dello Zar, I TL 553-AP) K: Gian Giacomo Dalmasso, P: Giovan Battista Carpi, 1966</li></ul></div>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-13614076320108999152020-07-27T02:27:00.001+03:002020-11-01T00:38:42.867+02:00Kun ikuinen nykyhetki murtuiRoope muistelee kullankaivuuaikojaan. Tavanomaista. Aku muistaa kahdekymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Todella erikoista. Miksi? Aku Ankan taskukirjan numerossa 6 palataan aiemmin nähtyyn menneisyyteen. ”Tavallinen” on Ankkalinnassa niin harvinaista, että se hätkäyttää.<br />
<br />
Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSBDCE-xQTr9po5fYW_SszhWYRxuAT0v-IK4wNyeL7UEEKKz8QbdYBmS0P3wnAg97Gv7Rd2SzUcWNdzNGSPcH1Kv8TxQOA5xM-l-2m2QA0Ir20mzBryKH_fzQtPwF6hGC3NnX9tgrq-6dn/s1600/Aku+Baba+ja+viisi+rosvoa.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="606" data-original-width="400" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSBDCE-xQTr9po5fYW_SszhWYRxuAT0v-IK4wNyeL7UEEKKz8QbdYBmS0P3wnAg97Gv7Rd2SzUcWNdzNGSPcH1Kv8TxQOA5xM-l-2m2QA0Ir20mzBryKH_fzQtPwF6hGC3NnX9tgrq-6dn/s200/Aku+Baba+ja+viisi+rosvoa.jpg" width="131" /></a></div>
<b><span style="color: red;">Aku Baba ja viisi rosvoa</span></b><br />
<b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1971</b><br />
<b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b><br />
<b>3,50 MK</b><br />
<br />
Disney-sarjakuvat ovat perinteisesti tietyllä tavalla ”historiattomia”, ja tarinoissa eletään ikuista nykyhetkeä. Hahmot eivät vanhene eivätkä kasva, sillä tilanne on pysyvästi staattinen. Tupu, Hupu ja Lupu saavat ikuisesti olla pikkulapsia. Aika kulkee eteenpäin aina yhden tarinan ajan, palautuakseen seuraavanssa seikkailussa taas samaan pisteeseen. Mikään ei ole muuttunut.<br />
<br />
Hahmot muistavat puheissaan asioita korkeintaan muutaman viikon, kuukauden tai vuoden päähän. Ankanpojat voivat esimerkiksi ajatella, että viimekin vuonna Aku-sedälle kävi huonosti, mutta ensi vuonna hän osaa varmasti jo varautua. Seuraava tarina kuitenkin alkaa jälleen samasta nykyhetkestä.<br />
<br />
Tarinoissa on erikseen historiallinen menneisyys, joka ei yleensä ole suorassa kosketuksessa hahmoihin. Se ei ole heidän omaa menneisyyttään, vaan jotain erityisen kaukaista. Disney-sarjakuvien hahmoista ainoastaan Roope Ankalla oli jo alkuaan oma historia, josta <b>Carl Barks</b> kertoi tarinoissaan. Näytetään, miten Roope oli ollut lapsi ja nuori - sitten kello pysähtyi.<br />
<br />
Hahmot eivät oikeastaan koskaan muistelleet aikaisempia seikkailujaan – sitä tapahtui kunnolla vasta <b>Don Rosan</b> 1990-luvulla tekemissä tarinoissa. Ennen sitä tällainen "muistaminen" oli erittäin harvinaista. Kun sitä sitten tapahtui, se tuntui oudolta ja epätodelliselta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVS94puk7N4M8j0oOKnneTe1fXRe2Y-w1acHAaE_cL6yNNNOQ_kK6C4z4Hj-AkDh2U4UI6YOaSJFhQEFvDqxe_BjGRcrAQzd9kAAZfGuwFXXLN3ZaquVtJqq1aihyAWhxcK-eo5KVQZYH9/s1600/Rauhanpiippu+1.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="420" data-original-width="800" height="105" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVS94puk7N4M8j0oOKnneTe1fXRe2Y-w1acHAaE_cL6yNNNOQ_kK6C4z4Hj-AkDh2U4UI6YOaSJFhQEFvDqxe_BjGRcrAQzd9kAAZfGuwFXXLN3ZaquVtJqq1aihyAWhxcK-eo5KVQZYH9/s200/Rauhanpiippu+1.jpg" width="200" /></a></div>
<b>Luciano Bottaron</b> vuonna 1961 piirtämässä ja kirjoittamassa tarinassa <i>Aku Ankka ja rauhanpiippu</i> hahmot muistelevat kahden vuosikymmenen takaisia tapahtumia. Sangen epätyypillisesti tarina ylittää myös hiiri- ja ankka-universumien rajat, jotka oli sementoitu paikoilleen jo 1930-luvun lopulla.<br />
<br />
Tarinassa esiintyy vanhasta <b>Floyd Gottfredsonin</b> sarjakuvasta <i>Putkimieskopla</i> (1938) peräisin oleva hahmo Joe Piper (Helmeri Piippu, suomennettuna tässä nimellä Jooseppi Toope). Tarinassa putkiasentajina toiminut entinen näyttelijäseurue oli ryhtynyt varastelemaan. Mikki pisti touhulle stopin ja porukka joutui vankilaan.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg5SFGHwz4-br36N9PZxFBVFv3TVkE2o9RyEHvB0pubISxQBEzN_F1cyEyqG7kpToMYWxWQj1Q-z-AU3CsQ2MRduksAZ8j3TtRx2ZE-s2o0-62ydCKrdkCR-pJJ4avsAmvJ6dKsgkSFlUf/s1600/Rauhanpiippu+2.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="422" data-original-width="800" height="105" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg5SFGHwz4-br36N9PZxFBVFv3TVkE2o9RyEHvB0pubISxQBEzN_F1cyEyqG7kpToMYWxWQj1Q-z-AU3CsQ2MRduksAZ8j3TtRx2ZE-s2o0-62ydCKrdkCR-pJJ4avsAmvJ6dKsgkSFlUf/s200/Rauhanpiippu+2.jpg" width="200" /></a>Aku palauttaa menneitä mieleensä: ”Olin kovin nuori heidän joutuessaan vankilaan. Sen ajan lehdet eivät juuri... muistan heidät Mikin kertomuksesta”. Puolentoista sivun takaumassa lainataan Gottfredsonin tarinaa, paikoin ruutuja suoraan kopioiden. Millään muulla tavalla ei Mikki tässä tarinassa esiinnykään.<br />
<br />
Tavanomaisempi takauma oli sarjassa pari sivua aiemmin nähty Roopen muistelo kullankaivuuajoiltaan. Nehän olivat tuttuja jo Barksin 1950-luvulla tekemistä tarinoista. Epätyypillisempää on muistella aiemmin ilmestyneitä tarinoita.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinV5kfbVBPT6JY6su5gBCZh-fz2FF5oWz9Lixw8YZAFtvqwm4Kvwqzo3yNmIIQeP40iWXwf_r4Pmy38V2LWyJgg_CPUn0K5GfoYOOdD2SvB-mj__wudhzMMTwxBcyQbidvh4xm6tXu631V/s1600/Rauhanpiippu+5.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="367" data-original-width="800" height="91" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinV5kfbVBPT6JY6su5gBCZh-fz2FF5oWz9Lixw8YZAFtvqwm4Kvwqzo3yNmIIQeP40iWXwf_r4Pmy38V2LWyJgg_CPUn0K5GfoYOOdD2SvB-mj__wudhzMMTwxBcyQbidvh4xm6tXu631V/s200/Rauhanpiippu+5.jpg" width="200" /></a>Aku Ankka ja rauhanpiippu on jäänyt mieleen myös siihen kohdistuneen erikoisen sensuurin vuoksi. Saksalaiset toimittivat taskukirjojen materiaalin pohjois-Euroopan maissa julkaistavaksi. Niinpä Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen saapuivat <i>Lustiges Taschenbuchin</i> toimittajien näpelöimät sarjakuvat.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXUadnLuPELYALkD0tfSniL1UWvlW7oeFEz8fDr67WZLh2H7MxSn2QjL4-eE4q6gqNSsE_cfcrmEW21EGoJcYSrmRdngB2ijUe_vk0sDBytrLiP7XSl5Vw23EwrzAyXB7HoB9TPTisIwr2/s1600/Rauhanpiippu+3.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="849" data-original-width="800" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXUadnLuPELYALkD0tfSniL1UWvlW7oeFEz8fDr67WZLh2H7MxSn2QjL4-eE4q6gqNSsE_cfcrmEW21EGoJcYSrmRdngB2ijUe_vk0sDBytrLiP7XSl5Vw23EwrzAyXB7HoB9TPTisIwr2/s200/Rauhanpiippu+3.jpg" width="188" /></a>Saksalaiset eivät pitäneet ammuskelusta ja muusta väkivallasta, joten muun muassa oven läpi lentävät luodit vaihdettiin vesisuihkuksi. Sarjojen kääntäjällä <b>Marja Kelolla</b> on ilmeisesti silti ollut käytössään italiankielinen alkuteos, koska kuplissa kuitenkin puhutaan luodeista. Kirjasta on tehty kuudes painos vuonna 2015, mutta edelleen vain veden suihkutessa puhutaan luodeista.<br />
<br />
Roopen vanhassa muistelukohtauksessa kovilla päin pläsiä ammuskelu oli sensoreille jostain syystä kuitenkin ihan OK. Sensuuri toimii usein mysteerisiä polkuja tallaten.<br />
<br />
<b><i>Aku Baba ja viisi rosvoa</i> -kirjan tarinat:</b><br />
<br />
<ul>
<li>Aku Baba (Paperin Baba', I TL 273-A) K: Luciano Bottaro, P: Luciano Bottaro, 1961</li>
<li>Roopen kaksoisolento (L'antipaperone, I TL 295-B) K: Roberto Catalano, P: Luciano Gatto, 1961</li>
<li>Aku Ankka ja rauhanpiippu (Paperino e il calumet della pace, I TL 290-A) K: Carlo Chendi, Luciano Bottaro, P: Luciano Bottaro, 1961</li>
<li>Maailman ympäri kahdeksassa päivässä (Paperino e il giro del mondo in otto giorni, I TL 309-B) K: Carlo Chendi P: Giovan Battista Carpi, 1961</li>
</ul>
<br />
<div>
<br /></div>
Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-44159120385629766922020-07-12T03:33:00.000+03:002020-07-13T01:07:17.229+03:00Mikki ja Hessu pimeyden ytimessä<br />
<div class="MsoPlainText">
Keväällä 1971 lehtipisteisiin ja kirjakauppoihin ilmestyi <i>Aku Ankan taskukirjan</i> viides numero, <i>Mikki ja Hessu timanttien jäljillä</i>. Sitä pidetään yhtenä parhaimmista, tai ainakin erikoisimmista taskareista. Sen hurjat ja oudot tarinat ovat jääneet monien muistiin kummittelemaan. Niistä voisi poimia käsittelyyn aivan minkä tahansa, mutta vain yksi on valittava.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Pamauksen blogi lähilukee <i>Taskareiden</i> 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä <i>Taskaria</i>! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJjbeENtvKjG4ozyw7GgBnXU7FczGbFuwb8CpqkmLzaPWJdv73di6IN9_9Ki0twNKE2hLmHSBppvQZgySdI-uRgUS_dtpIIjzRFWJxG1MnhI6VzRQ7ubu9TtWIeTImQ0oIP2se_jh4LQ3c/s1600/Mikki+ja+Hessu+timanttien+j%25C3%25A4ljill%25C3%25A4+kansi.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="757" data-original-width="500" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJjbeENtvKjG4ozyw7GgBnXU7FczGbFuwb8CpqkmLzaPWJdv73di6IN9_9Ki0twNKE2hLmHSBppvQZgySdI-uRgUS_dtpIIjzRFWJxG1MnhI6VzRQ7ubu9TtWIeTImQ0oIP2se_jh4LQ3c/s200/Mikki+ja+Hessu+timanttien+j%25C3%25A4ljill%25C3%25A4+kansi.jpg" width="131" /></a></div>
<div class="MsoPlainText">
<b><span style="color: red;">Mikki ja Hessu timanttien jäljillä</span></b></div>
<div class="MsoPlainText">
<b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1971¹</b></div>
<div class="MsoPlainText">
<b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b></div>
<div class="MsoPlainText">
<b>3,50 MK</b></div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Koko kirja, lähes kaikki sen tarinat huokuvat jotain häiritsevää ja hankalasti määriteltävää tunnelmaa. Se on sellaista, joka saa lukijansa tuntemaan olonsa jotenkin oudoksi, paikoin jopa tukalaksi.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Ensimmäisessä tarinassa merkillinen taikasormus hämärtää päähenkilöiden identiteettejä, kun Hessusta tulee Mikki ja Mikistä Hessu. Hessun muuttuminen naiseksi tuo mukaan vielä annoksen gender swappia.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Toisessa tarinassa on 1800-luvun alun kauhuromantiikalle ominaisia haikeansävyisiä tunnelmia. Lumotun Hopealähteen hauras neito tuo mieleen viktoriaanisen ajan surumieliset aavetarinat.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Kirjan keskimmäinen tarinakokonaisuus on amerikkalaista alkuperää, mutta Hessun esi-isistä kertovat pätkät eivät ole nekään sitä kaikkein tavanomaisinta Hessu-sarjakuvaa.²</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzoWYWLQ7oQuo1c-8LRWh85z8unGIt72d3P3glk0n7m_3cBGVtnh-E9S426dZ9hLEn6E3uhEaSHCTTgzSR3SMB3kb5uqBJHjXYWlbXVoYq2kxpceCwORoPpcmq86O1BE516xC6vTJPgr89/s1600/Matamorot+Joe+Pelata+kertoo.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="370" data-original-width="700" height="105" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzoWYWLQ7oQuo1c-8LRWh85z8unGIt72d3P3glk0n7m_3cBGVtnh-E9S426dZ9hLEn6E3uhEaSHCTTgzSR3SMB3kb5uqBJHjXYWlbXVoYq2kxpceCwORoPpcmq86O1BE516xC6vTJPgr89/s200/Matamorot+Joe+Pelata+kertoo.jpg" width="200" /></a></div>
<div class="MsoPlainText">
Kaikista häiritsevistä seikkailuista ehkä häiritsevimpänä pomppaa esille todella hurja <i>Matamorojen timantit</i>. Se on Disney-sarjakuvaksi yllättävän tummasävyinen, jopa hieman pelottava mysteeritarina. Disneylle erittäin epätavallisesti tarinaa sävyttää lähes koko ajan taustalla väijyvä kuoleman uhka. Lisäksi se on monin paikoin vanhakantaisen rasistinen ja asenteiltaan kolonialistinen.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Heti alkuun Hessu saa vihapostia kirjeessä, jossa hänet uhataan kuristaa. Käy ilmi, että kirje on seilannut postissa yli neljä vuosikymmentä ja se oli tarkoitettu Hessun sedälle Hessu Ketulle (Pippo il Dritto). Lähettäjä on salaperäinen Joe Pelata. Mikki ja Hessu etsivät tämän vanhan miehen käsiinsä.</div>
<div class="MsoPlainText">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJVS8GZ5jWuww4VWBc3VLNO1mBeJLqlZAmKIA8soYgu5v00ynh7gAvFNuAPVbV7SagveVilgYU5E3NvbM0YdhMYmlSrvBd9Q3ElFtsD45n1gaXZq8CXCgDsEyD8TTJgzkHUUtm9TmScN0x/s1600/Matamorot+hy%25C3%25B6kk%25C3%25A4ys.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="284" data-original-width="541" height="104" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJVS8GZ5jWuww4VWBc3VLNO1mBeJLqlZAmKIA8soYgu5v00ynh7gAvFNuAPVbV7SagveVilgYU5E3NvbM0YdhMYmlSrvBd9Q3ElFtsD45n1gaXZq8CXCgDsEyD8TTJgzkHUUtm9TmScN0x/s200/Matamorot+hy%25C3%25B6kk%25C3%25A4ys.jpg" width="200" /></a></div>
<div class="MsoPlainText">
Paljastuu, että Hessu Kettu ja Joe Pelata olivat olleet vuonna 1926 kaivamassa timantteja "mustimmassa Afrikassa". Sitten kun he olivat aikeissa jo palata timanttiaarteen kanssa kotiin, joutuivat he villien matamorojen väijytykseen.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Pahassa tilanteessa ajautuivat he toisistaan erilleen ja nipin napin pelastunut Joe Pelata oli sen jälkeen siinä uskossa, että Hessun setä kuoli alkuasukkaiden kynsissä. Saatuaan myöhemmin tietää tämän sittenkin selvinneen hengissä alkoi Pelata uskoa, että Hessu Kettu on pettänyt hänet ja vienyt timantit.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Mikki ja Hessu lähtevät Afrikkaan etsimään kadonneita timantteja, voidakseen palauttaa Hessun sedän maineen. He matkaavat kohti ”mustan Afrikan mustaa ydintä” (cuore nero dell'africa nera). Afrikka on näissä tarinoissa aina epämääräinen monoliittinen kokonaisuus. On vain ”Afrikka”, myyttinen ja pelottava tuntematon, jossa ei ole sävyjä eikä vaihtelua. Koko valtava Saharan alapuolinen Afrikka on yhtä ja samaa koloniaalisen seikkailun temmellyskenttää, viidakoita, kultakaivoksia, timantteja, villejä heimoja ja salaisia laaksoja.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLfmYqtA_MERbHoUk32Uq403kUzYPQGANb-WqLL9DTnUvIb9ajufvmR-7SbbBXK49btuynO7M3c7pVePUdfMxXk7o8HkoLKD2pP3bTIHreBkS_vyZ9ix33M8bjSwEcKOpou8qclfbGp-5H/s1600/Matamorot+Africa+nera.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="530" data-original-width="504" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLfmYqtA_MERbHoUk32Uq403kUzYPQGANb-WqLL9DTnUvIb9ajufvmR-7SbbBXK49btuynO7M3c7pVePUdfMxXk7o8HkoLKD2pP3bTIHreBkS_vyZ9ix33M8bjSwEcKOpou8qclfbGp-5H/s200/Matamorot+Africa+nera.jpg" width="190" /></a></div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Näyttämö on tuttu <b>H. Rider Haggardin</b> (1856–1925) ja kumppaneiden vanhoista seikkailukirjoista ja niiden elo- ja sarjakuvallisista jälkeläisistä, joihin tämä Matamorojen timantit eittämättä lukeutuu. </div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Mikki ja Hessu saapuvat tarkemmin määrittelemättömään Afrikan osaan, ”Africa Neraan”, ja sen syrjäiseen, takapajuiseen Valkokylään (Villa Bianca). Tarinan keskiössä olevat timantit vievät ajatukset hakematta Etelä-Afrikkaan, jonka 1870-luvulla löydetyt timanttiesiintymät ovat maailmankuuluja. </div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Valkokylä on selvästi jonkin siirtomaahallinnon syrjäinen etuvartio. Kylässä on kaivosyhdistyksen toimisto ja poliisilaitos (eikä paljon muuta). Etelä-Afrikkaan viittaa selvästi myös Valkokylän šeriffin hollantilaiselta kalskahtava nimi Van. </div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimSFkqZiI9B97FiB-z2NTSLLfjx0F42-6KzQNE11Uq5_hl2l3UaZNqab40LnGiTF3VQuKh_SsSc6bMWTUTvX6dRe9ZkVMRs3AdAPwfmQVUZrofpscjUxlm3-EbOz7ZVLzk8UdZPka3CZ69/s1600/Matamorot+poistettu+sivu+1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="893" data-original-width="609" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimSFkqZiI9B97FiB-z2NTSLLfjx0F42-6KzQNE11Uq5_hl2l3UaZNqab40LnGiTF3VQuKh_SsSc6bMWTUTvX6dRe9ZkVMRs3AdAPwfmQVUZrofpscjUxlm3-EbOz7ZVLzk8UdZPka3CZ69/s200/Matamorot+poistettu+sivu+1.jpg" width="136" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Suomennoksesta<br />poistettu sivu.</i></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Pieneksi kolonialismin kritiikiksi voinee kai tulkita sen, miten Valkokylän šeriffi toimii myös poliisipäällikkönä ja tuomarina. Näin lainsäädäntö-, toimeenpano-, ja tuomiovalta on yksissä käsissä, ilman ulkopuolista kontrollia, mikä ei ollut merentakaisissa siirtokunnissa aikoinaan mitenkään tavatonta.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Hurjat afrikkalaiset matamorot edustavat puolestaan äärimmäistä toiseutta. Lähes kokonaan inhimillisiä piirteitä vailla olevat villit ovat kuin suoraan hornan syvyyksistä manattuja demoneja. Pelottavien olentojen ainoa funktio on toimia vastuksena päähenkilöiden toiminnalle. </div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Qfrmu39_TxI7Ykvd3IuS8fCYF4yyI_j6G4wHQhtNq_fpZ4SYK9yJGLF-dMCnNzuXebtCcXzgTeD5iOnTn1HM1bvv1y4lz0hyyTAlh0JlcdefBQwEqxRQlynMVQSDYCykIRqGijDbdaz9/s1600/Matamorojen+italia+veitset+silm%25C3%25A4ss%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="624" data-original-width="1202" height="103" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3Qfrmu39_TxI7Ykvd3IuS8fCYF4yyI_j6G4wHQhtNq_fpZ4SYK9yJGLF-dMCnNzuXebtCcXzgTeD5iOnTn1HM1bvv1y4lz0hyyTAlh0JlcdefBQwEqxRQlynMVQSDYCykIRqGijDbdaz9/s200/Matamorojen+italia+veitset+silm%25C3%25A4ss%25C3%25A4.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Sensuroimaton ruutu.</i></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoPlainText">
Matamorot ovat kuin päälle vyöryvä luonnonvoima, jolle ei voi mitään. Heillä ei ole toiminnalleen minkäänlaista motivaatiota, heidän vain ikään kuin kuuluu hyökätä valkoisten kimppuun, sitoa heidät paaluun ja kiduttaa.<br />
<br />
Varsinaisia "tavallisia" afrikkalaisia vilahtaa sivuosissa pelkkinä statisteina, siirtomaahallinnon nuokkuvana virkamiehenä ja poliiseina, jotka tuntuvat lähes yhtä verenhimoisilta kuin matamorotkin.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
Kaiken lisäksi käy ilmi, että Hessu Kettu ja Joe Pelata ovat rikollisia ja timantit kaivosyhtiöltä varastettuja.³ Ja sen päälle Hessun setä paljastuu vielä järkensä valon tyystin menettäneeksi vanhukseksi.</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKimaR_B42kKlMwWQd8hyrSsjFc3JlrKHzMWEay8oQmVHLtQhFbWK4O7NcBBvftozcTj8xfldjlcrXVJeLVVysrI8KUKyoBJzs3iFWyW3TvNSVhVL1YwXAzC0v-4copLr47Nqsp_HeHt7b/s1600/Matamorojen+sensuroitu+veitset+silm%25C3%25A4ss%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="534" data-original-width="500" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKimaR_B42kKlMwWQd8hyrSsjFc3JlrKHzMWEay8oQmVHLtQhFbWK4O7NcBBvftozcTj8xfldjlcrXVJeLVVysrI8KUKyoBJzs3iFWyW3TvNSVhVL1YwXAzC0v-4copLr47Nqsp_HeHt7b/s200/Matamorojen+sensuroitu+veitset+silm%25C3%25A4ss%25C3%25A4.jpg" width="186" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Saksalaiset toimittajat <br />poistivat puukot. </i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="MsoPlainText">
Kaikista häiritsevistä elementeistään huolimatta <b>Guido Martinan</b> kirjoittama Matamorojen timantit on taitavasti konstruoitu tarina. Mysteeriä keritään auki vähitellen, tarinan uhkaava tunnelma ja jännite säilyvät loppuun asti. Ristiriitaisin tuntein tarinaan palaa yhä uudelleen, sillä sen atmosfäärissä on kuitenkin jotain kiehtovaa.</div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
<span style="font-size: x-small;">¹ Kolofonisivun tiedoissa painovuodeksi on merkitty 1970, mutta kirjaa mainostettiin <i>Aku Ankassa</i> toukokuussa 1971.</span></div>
<div class="MsoPlainText">
<span style="font-size: x-small;">² Kaikki perustuvat 1940-luvun lopun lyhytpiirrettyihin.</span><br />
<span style="font-size: x-small;">³ Erikoisesti tarinan nimi on <i><b>Matamorojen</b> timantit, </i>vaikka jalokivet ovatkin siirtomaahallinnon kaivosyhtiön omaisuutta.</span></div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
<b><i>Mikki ja Hessu timanttien jäljillä</i> -kirjan tarinat:</b></div>
<div class="MsoPlainText">
<br /></div>
<div class="MsoPlainText">
</div>
<ul>
<li>Hessu ja taikasormus (Topolino e l'anello di... I TL 188-BP) K: Guido Martina, P: Giulio Chierchini, 1958</li>
<li>Mikki Hiiri ja lumottu Hopealähde (Topolino e l'incantesimo di fonte argento, I TL 199-B) K: Guido Martina, P: Giovan Battista Carpi, 1958.</li>
<li>Hessu ja esi-isien seikkailut (The Goofy Adventure Story, W OS 857-01) K: Vic Lockman P: Tony Strobl, 1957.</li>
<li>Mikki Hiiri ja matamorojen timantit (Topolino e l'imperatore della luce, I TL 193-AP) K: Guido Martina, P: Giulio Chierchini, 1958.</li>
<li>Mikki ja taikakenkä (The Magic Shoe, YM 132) K: Bill Walsh, P: Floyd Gottfredson ja Bill Wright, 1953.</li>
</ul>
<br />Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-33862346231549341922020-07-04T02:57:00.000+03:002020-07-14T18:45:59.155+03:00Televisiomainontaa ja visailujaNeljäs <i>Aku Ankan taskukirja</i> paukahti lehtipisteisiin joulukuussa 1970. Kirjan tarinakokoelma on jokseenkin keskinkertaisen tasapaksu, ja oikeastaan vain sen ensimmäinen tarina nousee kunnolla esille. Pähkähullu televisiosatiiri ansaitsee lähemmän tarkastelun.<br />
<br />
Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBC62jdcGuFsOCA_Jf5v1-Puk9x0Qhp8MTyKLoUXhqRyHekqobnCC2DJFnWqrxi6lqVy36ykZCLnFbY4830p58QLPKtW8oO8VaiFritPu2kovukbxzgpThYht5DzESHenoC1LogqODz4NP/s1600/%25C3%2584l%25C3%25A4+hermoile+Roope.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="534" data-original-width="357" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBC62jdcGuFsOCA_Jf5v1-Puk9x0Qhp8MTyKLoUXhqRyHekqobnCC2DJFnWqrxi6lqVy36ykZCLnFbY4830p58QLPKtW8oO8VaiFritPu2kovukbxzgpThYht5DzESHenoC1LogqODz4NP/s200/%25C3%2584l%25C3%25A4+hermoile+Roope.jpg" width="133" /></a></div>
<b><span style="color: red;">Älä hermoile, Roope-setä</span></b><br />
<b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1970</b><br />
<b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b><br />
<b>3,50 MK</b><br />
<br />
Kirjan avaustarina <i>Roope-setä ja TV:n salakatsoja</i> alkaa kohtauksella, jossa Roope seuraa televisiostaan yhtiönsä omia mainoksia. Hän havahtuu siihen, että huomaa jonkun katsovan lähetystä ikkunan takaa. Pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa! Se ei Roopea juurikaan ihmetytä, mutta se, että joku katsoo hänen televisiotaan ilmaiseksi saa hänet raivoihinsa.<br />
<br />
Outo salakatselija saapuu ikkunan taa aina, kun töllöttimestä tulee suosittu visailuohjelma. ”Rakennustaiteen kysymys: montako kerrosta on 30-kerroksisessa talossa?” – ”Höm, voitteko toistaa?”<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyBjwRn-fX2OVwNDU7jQZWQfPhf3S9yY0i8jEtGgpRlHFedVwhCDaYV8-yoUd1A63q_vdaCUpKG_hYc8yNk14b1dm7kY3gxR7k4PtphKokj1c2_WvY0Lc9GurS6uEniFPVXttQSJwqln0U/s1600/Salakatsoja+1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="541" data-original-width="512" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyBjwRn-fX2OVwNDU7jQZWQfPhf3S9yY0i8jEtGgpRlHFedVwhCDaYV8-yoUd1A63q_vdaCUpKG_hYc8yNk14b1dm7kY3gxR7k4PtphKokj1c2_WvY0Lc9GurS6uEniFPVXttQSJwqln0U/s200/Salakatsoja+1.jpg" width="188" /></a>Televisiomainoksia ja hölmöjä tietokilpailuja pilkkaava sarjakuva valmistui vuonna 1963, jolloin Italiassa ei ollut lainkaan kaupallisia televisiokanavia. Maassa oli tuolloin ainoastaan Italian kansallisen yleisradioyhtiön <i>Radio Audizioni Italianen</i> (RAI) kaksi kanavaa. RAI 1 oli aloittanut säännölliset lähetykset vuonna 1954 ja RAI 2 pystytettiin vuonna 1961.<br />
<br />
Televisiomainonnan suhteen oli Italian lainsäädännössä hyvin tiukat säännöt ja rajoitukset. RAI salli kaupallisten mainosten esittämisen vuosina 1957–1977 ainoastaan yhden ohjelman, <i>Carosellon</i> yhteydessä.<b>¹</b> Italian tilanne muistutti siis aika lailla saman ajan Suomen televisiotilannetta, tuolloinhan <i>Suomen Yleisradio</i> vuokrasi ohjelmatilaa omilta kanaviltaan kaupalliselle toimijalle, eli <i>Oy Mainos-TV-Reklam Ab </i>-yhtiölle.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsD33xxuHH4j9qye7hKrK6RAhS7dyuR741VurAEuO1MQ_MW1y70SG3XtFH4Pxe9NbnKw35xTv2GFlFgtLCtYLPUP9ecBsF2FQ-5Nm5uZeL8AG4Xga97h9vVMsEsU-iP5u9NpjKvHNB0YrW/s1600/Salakatsoja+2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="536" data-original-width="512" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsD33xxuHH4j9qye7hKrK6RAhS7dyuR741VurAEuO1MQ_MW1y70SG3XtFH4Pxe9NbnKw35xTv2GFlFgtLCtYLPUP9ecBsF2FQ-5Nm5uZeL8AG4Xga97h9vVMsEsU-iP5u9NpjKvHNB0YrW/s200/Salakatsoja+2.jpg" width="190" /></a>Mainonta televisiossa oli 1960-luvun Italiassa siis lähes olematonta. Silti tässä sarjakuvassa pilaillaan tv-mainosten ja muun töllöttimen viihdehömpän kustannuksella siihen malliin, kuin sitä olisi ollut kiusaksi asti. Voi olla, että <b>Luciano Bottaro</b> on saanut innoitusta sarjalleen sellaisista <b>Carl Barksin</b> tarinoista kuten <i>Puhuva koira</i>, jossa piikiteltiin amerikkalaisen television tyhmiä tietokilpailuja. Ja Ankkalinnahan on Yhdysvalloissa italialaisenkin lukijan mielestä.<br />
<br />
Tarinassa Roope pyytää Pelle Pelotonta keksimään keinon, jolla salakatselija voidaan pyydystää. Salaperäiseksi piilotöllöttelijäksi paljastuu noita-akka Hekla Velho. Mummu on ihastunut visailuohjelman juontajaan ja haluaa tämän vuoksi katsoa ohjelman kaikki jaksot.<br />
<br />
Alkuperäistä italialaista tarinaa näkemättä on vaikea sanoa viitataanko ohjelman juontajalla tässä johonkuhun oikeaan italialaiseen henkilöön. Joka tapauksessa Italian suosituin visailuohjelma 1950–60-luvulla oli sikäläinen <i>Tupla tai kuitti</i> -ohjelma <i>”Lascia o Raddoppia?”</i> Sen italialais-amerikkalainen vetäjä <b>Mike Bongiorno</b> oli vuosikausien ajan huippusuosittu julkkis.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVclSAq84ioT6gWyn30PbHgFVEqFJTF07ermDJIFWvbe1wrLwWEq1Xs1QSUGTSz8i7duUmBm-rNqbosSFoxnlKBIA_dBXVK-TR41Tlu9S2HFcfHm80hx_HpOlzfP1PYDvngCZf6_h4Wqsg/s1600/Salakatsoja+3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="539" data-original-width="511" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVclSAq84ioT6gWyn30PbHgFVEqFJTF07ermDJIFWvbe1wrLwWEq1Xs1QSUGTSz8i7duUmBm-rNqbosSFoxnlKBIA_dBXVK-TR41Tlu9S2HFcfHm80hx_HpOlzfP1PYDvngCZf6_h4Wqsg/s200/Salakatsoja+3.jpg" width="189" /></a>Roope lupaa noidalle ilmaisen televisiolaitteen, mikäli tämä onnistuu saamaan itsensä tavalla tai toisella kuvaruutuun. Turhaan Hekla yrittää päästä taika-shown vieraaksi, sillä hänen temppunsa ei vakuuta television taika-asiantuntijaa ja niinpä noita potkaistaan ulos studioilta. Heklan on turvauduttava noituuteen ja hän siirtää itsensä televisioantennin kautta suoraan lähetykseen. Samalla hän pilaa Roopen sähköhammasharjamainoksen. Niin, tuohon aikaan mainoksetkin lähetettiin usein suorina eetteriin.<br />
<br />
Hekla saa televisionsa, mutta huolimattomuuttaan allekirjoittaa paperin, jonka mukaan hänen on myytävä kaksi miljardia sähköhammasharjaa, jotta pieleen mennyt tv-mainos tulisi korvatuksi. Patriarkaatin harjoittama konsumeristinen kapitalismi löi vanhan ajan matriarkaalisen noituuden yksi nolla! Onneton noita joutuu myymään sähköhammasharjoja kadulla.<br />
<br />
<b>1</b> <b>Simona de Iulio, Carlo Vinti.</b><i> The Americanization of Italian Advertising during the 1950s and the 1960s: Mediations, Conflicts and Appropriations.</i> 13th Biennial Conference on Historical Analysis & Research in Marketing (CHARM), May 2007, Durham, United States. ffsic_01697020f (<a href="https://archivesic.ccsd.cnrs.fr/sic_01697020/document" target="_blank">PDF</a>)<br />
<br />
<br />
<b>Älä hermoile, Roope-setä -kirjan tarinat:</b><br />
<br />
<br />
<ul>
<li><b>Roope-setä ja TV:n salakatsoja</b> (Zio Paperone e il telescrocco, I TL 397-A) K: Luciano Bottaro, P: Luciano Bottaro</li>
<li><b>Milla Magia ja Roopen miljoonat </b>(Zio Paperone e la duplice alleanza, I TL 380-B), K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Luciano Gatto</li>
<li><b>Roope-setä Konkurssimaassa </b>(Zio Paperone e la confisca dei beni, I TL 392-B) K: Rodolfo Cimino, P: Giorgio Bordini</li>
<li><b>Aku Ankka avaruusmatkalla </b>(Paperino e il tandem spaziale, I TL 479-A)K: ? P: Luciano Gatto</li>
<li><b>Aku Ankka ennustajana </b>(Paperino e le , I TL 426-C) K: ? P: Giulio Chierchini</li>
<li><b>Roope-setä ja kohtalokas perintö </b>(Zio Paperone e la costosa eredità, I TL 375-A) K: Carlo Chendi, P: Luciano Bottaro</li>
<li><b>Aku Ankka höyryjyrärallissa </b>(Paperino e il rally dei rulli, I TL 465-A) K: Osvaldo Pavese, P: Giorgio Bordini</li>
</ul>
<br />
<br />
<br />
<br />Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-77032929193298007632020-06-24T14:07:00.000+03:002020-06-24T14:07:01.029+03:00Mikki ja viidakon pygmitKolmas <i>Aku Ankan taskukirja</i> ilmestyi syyskuussa 1970. Vaikka tässä numerossa on kaksikin tarinaa mestari <b>Scarpalta</b>, ei tämä kolmostaskari yllä kahden ensimmäisen tasolle. Jotta lässähdys tuntuisi kunnolla, tarkastellaan kirjan huonointa tarinaa, jossa on kuitenkin jotain mielenkiintoista.<br />
<br />
Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXsBihw-ipBgD9WoHc-P0fTy8W-hRzAvI2AN8PV-6jDYYQZ_Z7AjjTQYWe07yZMC_TT1-fquc3K3j0Vk9BvbX8jnqV7Zvp0cTq5ySOx7ja0YataVz3KpExT-prHIxf1talGQNSMcNjWnb-/s1600/Mikki+ja+viidakon+vaarat+mainos.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1062" data-original-width="700" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXsBihw-ipBgD9WoHc-P0fTy8W-hRzAvI2AN8PV-6jDYYQZ_Z7AjjTQYWe07yZMC_TT1-fquc3K3j0Vk9BvbX8jnqV7Zvp0cTq5ySOx7ja0YataVz3KpExT-prHIxf1talGQNSMcNjWnb-/s200/Mikki+ja+viidakon+vaarat+mainos.jpg" width="131" /></a></div>
<b><span style="color: red;">Mikki ja viidakon vaarat</span></b><br />
<b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1970</b><br />
<b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b><br />
<b>3,50 MK</b><br />
<br />
<i>Viidakon vaarat</i> -nimisessä kirjassa on kaksi viidakkoseikkailua, joita voi pitää poliittisesti hieman epäkorrekteina. Kaikenlaisia vanhakantaisia kolonialistisia asenteita ja arvoja löytyy molemmista mutta olisitteko arvanneet, että toisesta voi löytää jopa yli 2000 vuotta vanhoja kuvitelmia afrikkalaisista!?<br />
<br />
Mikki ja Hessu lähtevät tarinassa <i>Hessu pelastaa kääpiöheimon</i> perhostenmetsästysmatkalle Afrikkaan, Mikromaahan. Se on lehden matkailumainoksen mukaan vastakohtien maa, "Kääpiöitä ja jättiläisnorsuja".<br />
<br />
Perillä he kohtaavat viidakossa pygmiheimon, joilla on päässään kuhmuja (tarinan alkukielinen nimi tarkoittaa suoraan käännettynä <i>kuhmuisia pygmejä</i>). Heidän kylänsä on joutunut vuosittain toistuvan vitsauksen kohteeksi. Kurjet ovat hyökänneet heidän kimppuunsa ja hakanneet heidän kallonsa kuhmuja täyteen. Pygmit ovat joutuneet pakenemaan vuoriston luoliin.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt9j9H-3S6N7zRoZj0A3DNA4kL7TCnsQDy-2MMz588Y2D0_EqLbGrtEUne9KLinif0rhc2DHPE_BuSYU2qJCLzsuGXLIj8wK6aVJ-SWC7eO32cxdMQwtClu8RhKzVHMo8u4VZX-DbQI4gC/s1600/MH+pelastaa+k%25C3%25A4%25C3%25A4pi%25C3%25B6heimon+1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="539" data-original-width="500" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjt9j9H-3S6N7zRoZj0A3DNA4kL7TCnsQDy-2MMz588Y2D0_EqLbGrtEUne9KLinif0rhc2DHPE_BuSYU2qJCLzsuGXLIj8wK6aVJ-SWC7eO32cxdMQwtClu8RhKzVHMo8u4VZX-DbQI4gC/s200/MH+pelastaa+k%25C3%25A4%25C3%25A4pi%25C3%25B6heimon+1.jpg" width="185" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ensimmäinen painos yllä,<br />kolmas alla. Ladottu teksti<br />vaihdettiin tekstaukseen.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Antiikin kreikkalaiset maantieteilijät kuten <b>Aristoteles</b>, <b>Plinius vanhempi</b> ja <b>Herodotos</b> merkitsivät ammoin muistiin tarinoita kaukana Afrikassa asuvista pygmeistä, jotka taistelivat kurkia vastaan. Aristoteles kertoi <i>Eläinopissaan</i> (Historia animalium) kurkien muuttavan syksyisin "Skyytian tasangoilta Egyptin eteläpuoleisille suoalueille, mistä Niili saa alkunsa. Siellä niiden sanotaan joutuvan taisteluun pygmien kanssa, eikä se ole mitään tarua, sillä todellakin on olemassa kääpiökokoisten ihmisten rotu..."<b>¹</b><br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZw2j7JhRMHJh_ONQ-TdmduSmhQR26ASAUniW0yyHhILDrK7eFCn8KL6M1xxUSmGQxheQTHkPG7MiHDy3WCH0vt0oyiygzQsdnaNXSWf5vpcfjdaeQX9KSU2rjoIkGVzO1-yQ5TgC0wt76/s1600/Pygmit.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="536" data-original-width="505" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZw2j7JhRMHJh_ONQ-TdmduSmhQR26ASAUniW0yyHhILDrK7eFCn8KL6M1xxUSmGQxheQTHkPG7MiHDy3WCH0vt0oyiygzQsdnaNXSWf5vpcfjdaeQX9KSU2rjoIkGVzO1-yQ5TgC0wt76/s200/Pygmit.jpg" width="188" /></a>Kreikkalaiset historioitsijat lienevät saaneet aiheen egyptiläisistä kansantarinoista. Joka tapauksessa tarinat olivat niin kiehtovia, että kreikkalaiset ja roomalaiset taiteilijat tekivät pygmien ja kurkien taistelukuvauksia ruukkuihin ja seinämaalauksiin. Myyttinen kuvasto säilyi pitkälle keskiajalle saakka. Italian niemimaalla se tupsahti näemmä Disney-sarjakuvaan vielä 1960-luvulla.<br />
<br />
On kyllä totta, että Afrikan keskiosissa asuu pienikokoisia ihmisheimoja, mutta minkäänlaista todellisuuspohjaa ei kurkien ja pikkuihmisten välisillä yhteenotoilla näyttäisi olevan. Tarinoita pienikokoisista afrikkalaisista lienee kulkeutunut kreikkalaiseen kulttuuripiiriin Egyptin faaraon armeijassa muinoin palvelleilta palkkasotureilta.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH1E6oBGS3reRcZe89v8uodCbrsxG8fN7ZDL94Z3vxt-gg5kNeQ28G0kM2yRN80G_HANhZaY2WEqbZRnMo9KhL3s-ZRGSoQYKtZ0XZm3CNhErBG4AATqdt_0lOilxq29oYFONT9wwakQ-O/s1600/Pygmi.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1379" data-original-width="1600" height="171" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiH1E6oBGS3reRcZe89v8uodCbrsxG8fN7ZDL94Z3vxt-gg5kNeQ28G0kM2yRN80G_HANhZaY2WEqbZRnMo9KhL3s-ZRGSoQYKtZ0XZm3CNhErBG4AATqdt_0lOilxq29oYFONT9wwakQ-O/s200/Pygmi.jpg" width="200" /></a>Vaikka kirjan mainoksessa kysytäänkin "Miksi salaperäiset kurjet ahdistelevat kääpiöheimoa?", ei siihen tarinassa anneta vastausta. Ja vaikka Mikki vaikuttaakin keksineen jonkin nokkelan keinon kurkien karkottamiseen, ei hänellä sellaista ole. He vain hyökkäävät päätä pahkaa kylään ja yrittävät ajaa kurjet pois. Erittäin huonolla menestyksellä. Sitten Hessu keksii tahtomattaan ja vahingossa hölmön keinon ja tarina loppuu yhtäkkiä kuin seinään. Se siitä. Sitä ennen sivuja on tuhlattu turhanaikaiseen kohkaamiseen ja ponnettomaan tilannekomiikkaan.<br />
<br />
1 <b>Aristoteles:</b> <i>The History of Animals</i> (n. 350 eaa), osa 8, luku 12.<br />
Translated by D'Arcy Wentworth Thompson<br />
<br />
<b>Mikki ja viidakon vaarat -kirjan tarinat:</b><br />
<br />
<br />
<ul>
<li><b>Mikki ja Altacrazin karkuri</b> (Topolino e l'uomo di Altacraz, I TL 380-AP) K: Romano Scarpa, P: Romano Scarpa</li>
<li><b>Hessu ja hypnoosihyrrä</b> (Topolino e il vortice ipnotico, I TL 452-A) K: Romano Scarpa, P: Romano Scarpa</li>
<li><b>Mikki ja viidakkokopla</b> (Topolino e il ferragosto birmano, I TL 454-B) K: Gian Giacomo Dalmasso, P: Sergio Asteriti</li>
<li><b>Hessu pelastaa kääpiöheimon</b> (Topolino e i pigmei bitorzoluti, I TL 402-B) K: Giorgio Bordini, P: Giorgio Bordini</li>
<li><b>Mikki ja kurpitsamaan kummitukset </b>(Topolino e i fantasmi neri, I TL 466-B) K: Gian Giacomo Dalmasso, P: Giovan Battista Carpi</li>
<li><b>Mikki ja Vaalean punainen kameli</b> (Topolino e il dromedario viola, I TL 387-B) K Abramo ja Gianpaolo Barosso, P Giuseppe Perego</li>
</ul>
Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-61119140886812605242020-06-17T00:10:00.001+03:002020-06-17T02:01:31.210+03:00Ruritanialainen romanssi Juustomaassa<i>Aku Ankan taskukirjan</i> kakkosnumero <i>Aku Ankka ja Karhukopla</i> ilmestyi kesällä 1970. Eri sarjoja yhteen sitovassa kehystarinassa Karhukopla kaappaa Akun hypnotisoidakseen hänet itämaisen kelmin Ali Hapullan<b>¹</b> avustuksella. Tarkoituksena on, että transsitilaan saatu Aku paljastaisi keinon, jolla pääsee Roopen rahasäiliöön. Hypnoosissa Aku sitten kertoo konnille tarinoita menneistä seikkailuistaan.<br />
<br />
Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT8UAdYbRm-B8uOIN4KOCNn3JVqMIoQhRyMl1Ckhuh5re8SZTT-xPV6NYolC94fAH6neO0P1sqY4iQoxw0rWaHT2ckPEmsF6_1HuMVCTurPz0UHhSVZ1bKvhwOwdwy3wtEjV6ZRiRvoI6d/s1600/AA+ja+KK+mainos.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="911" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT8UAdYbRm-B8uOIN4KOCNn3JVqMIoQhRyMl1Ckhuh5re8SZTT-xPV6NYolC94fAH6neO0P1sqY4iQoxw0rWaHT2ckPEmsF6_1HuMVCTurPz0UHhSVZ1bKvhwOwdwy3wtEjV6ZRiRvoI6d/s200/AA+ja+KK+mainos.jpg" width="131" /></a><br />
<b><span style="color: red;">Aku Ankka ja Karhukopla</span></b><br />
<b>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1970</b><br />
<b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b><br />
<b>3,50 MK</b><br />
<br />
Tästä kakkostaskarista nousee esille tarina, joka on jonkinlainen ruritanialainen romanssi. <i>Aku Ankka Juustomaan rahaministerinä</i> sijoittuu ”pieneen valtioon suuren mantereen keskellä”, kuten suomennos sen ilmaisee. Mikä ihmeen ruritanialainen romanssi?<br />
<br />
Nimi Ruritania tulee <b>Anthony Hopen</b> vuonna 1894 ilmestyneestä seikkailuromaanista <i>Zendan vanki</i>. Ruritania on kirjassa esiintyvä fiktiivinen keskieurooppalainen valtio jossakin Saksin ja Böömin suunnalla. Suosittu kirja sai kaksi jatko-osaa ja lukuisia jäljittelijöitä. Antoipa nimensäkin jonkin aikaa kukoistaneelle seikkailukirjallisuuden alalajille.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuglf-sa7ukaxYVBtGw0ZmnCbMoJOGtWSrdV344fzDIGZzeoyXCDxbmX6eFF-10nM4uAmGbasgb9v8i-2v1B1ZUpAjbGY6THQJNkkAGkuZQVmNTrxj_48pmKOHmvc-RMRFL7iBcEoSavA8/s1600/Juustomaa+01.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="575" data-original-width="566" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuglf-sa7ukaxYVBtGw0ZmnCbMoJOGtWSrdV344fzDIGZzeoyXCDxbmX6eFF-10nM4uAmGbasgb9v8i-2v1B1ZUpAjbGY6THQJNkkAGkuZQVmNTrxj_48pmKOHmvc-RMRFL7iBcEoSavA8/s200/Juustomaa+01.jpg" width="196" /></a>Itäinen Keski-Eurooppa oli pitkään pienten kuningas-, ruhtinas-, herttua- ja kreivikuntien sekä yksittäisten niin kutsuttujen valtakunnankaupunkien tilkkutäkki. Oli Brandenburgia, Etu- ja Taka-Pommeria, Böömiä (Bohemia), Määriä, Rothenburgia, Würtzburgia, Salzburgia, Baijeria ja paljon isoja ja pieniä sotia aina pitkälle 1800-luvulle asti. Rajat liikkuivat sotien ja liittolaisuuksien myötä tuon tuostakin, uusia pikkuruisia ruhtinaskuntia syntyi ja hävisi.<br />
<br />
Vähintään yhtä monta fiktiivistä pikkuvaltiota syntyi täplittämään lukuisten romaanien kuvitteellista Euroopan karttaa. Graustarkia, Laurania, Ixania, Ruthenia... ”Ruritanialaisissa” tarinoissa on aina mukana poliittista juonittelua, salaliittoja, miekkataisteluja, romantiikkaa. Yleensä laillisen monarkin asema on tavalla tai toisella uhattuna ja sankarin, joka on usein englantilainen tai amerikkalainen, on palautettava järjestys ja monarkki takaisin valtaistuimelleen.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxRitoioJrnjqw2_WHSFx1SAD6bks-nr-EJS-yUUhYnwrowG5uAifcV1kgqJcTaYGiIY66GjDGTNn8-8I5s35yQbset97U8V0y5fNA6VR6yxvkrpcOjVTIlOvVuwRHUYYNjG1kIbr62Pla/s1600/Juustomaa+02.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="571" data-original-width="551" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxRitoioJrnjqw2_WHSFx1SAD6bks-nr-EJS-yUUhYnwrowG5uAifcV1kgqJcTaYGiIY66GjDGTNn8-8I5s35yQbset97U8V0y5fNA6VR6yxvkrpcOjVTIlOvVuwRHUYYNjG1kIbr62Pla/s200/Juustomaa+02.jpg" width="192" /></a>Disneyn sarjakuvissa Anthony Hopen romaanin suora perillinen on vuosina 1937–38 ilmestynyt <b>Floyd Gottfredsonin</b> Mikki-tarina <i>Suurverolan varjokuningas</i> (Monarch of Medioka). Hopen kirjassa englantilainen herrasmies joutuu keskelle Ruritanian poliittisia juonitteluja ja valtataisteluja, koska muistuttaa kuningas Rudolfia. Tismalleen samalla tavalla käy Mikille. Mikki pistää Suurverolan talouden ja poliittiset olot kuntoon astuttuaan hetkeksi oikean kuninkaan tilalle.<br />
<br />
<b>Carlo Chendin</b> ja <b>Giovan Battista Carpin</b> tarinassa vuoristoisen pikku ruhtinaskunnan (principato) Juustomaan talous on kuralla, kaukana on mennyt kukoistus ja ennen niin rikas valtio on nyt rutiköyhä. Saadakseen asiat kuntoon Juustomaan johtajat etsivät rikasta ulkomaalaista miljoonikkoa, joka saattaisi tittelinkipeänä tarttua rahaministerin toimeen. He keksivät sanomalehdestä äveriään miljoonamiehen, Roope Ankan, joka ”omistaa lukemattomia kaivoksia, öljylähteitä ja tehtaita”. Varovaisena Roope kuitenkin lähettää paikalle sukulaispoikansa Akun suorittamaan alustavia tutkimuksia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicRmrNfBTVFmoYKLHFC_Hm0S3X0NVhMy0YkRpBIXTJ2vzHw3WdOEqxoY8pwfWrg8RwUpsNFGcotQQ-znoK7owLeMThzoiA6cZNJFLwIVZrjnva1Qa1mIOdXyxsPh3V6wP7ijMoWCNXgMfD/s1600/Juustomaa+03.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="287" data-original-width="551" height="103" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicRmrNfBTVFmoYKLHFC_Hm0S3X0NVhMy0YkRpBIXTJ2vzHw3WdOEqxoY8pwfWrg8RwUpsNFGcotQQ-znoK7owLeMThzoiA6cZNJFLwIVZrjnva1Qa1mIOdXyxsPh3V6wP7ijMoWCNXgMfD/s200/Juustomaa+03.jpg" width="200" /></a>Ruhtinaskunnan nimi alkuteoksessa on Gruviera, mikä viittaa ranskalaiseen Gruyére-juustoon. Maan nimessä on myös viittaus italialaiseen versioon samasta juustosta, jota kutsutaan nimellä Groviera. Mikrovaltion hallitsija on muhkeilla preussilaisilla viiksillä itsensä koristanut ruhtinas Juuso II (Stanislao XXV).<br />
<br />
Disney-sarjakuvissa on menty myöhemminkin tuon tuosta ”ruritanialaisiin” pikku valtioihin. Niissä on kuninkaalla aina vanha linna, vartiokaartilla miekat ja vanhanaikaiset torvikiväärit, ja elämä on yhä muutenkin kuin 1800-luvulla.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY5T6RGecMKds_AjZjJf2xJLySbI_KkVBLTxc3VPgJr_6u420cfTJaVHmiPmStfaQL58SW4ponm6ZbRpQWHhlZsDrGdkvXE0598oVoL6VDKf12S8tIQjLZoZCVD_4UNCdvYCkfwK9inFQt/s1600/Juustomaa+04.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="564" data-original-width="546" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY5T6RGecMKds_AjZjJf2xJLySbI_KkVBLTxc3VPgJr_6u420cfTJaVHmiPmStfaQL58SW4ponm6ZbRpQWHhlZsDrGdkvXE0598oVoL6VDKf12S8tIQjLZoZCVD_4UNCdvYCkfwK9inFQt/s200/Juustomaa+04.jpg" width="193" /></a>Gottfredsonin <i>Monarch of the Medioka</i> sai innoituksensa ennemmin <i>Prisoner of Zendan</i> leffaversiosta (1937), kuin Hopen alkuperäisestä kirjasta. Kirjalliset vaikutteet siirtyivät elokuvien kautta sarjakuviin, joissa ne ovat eläneet kaikkein pisimpään.<b>²</b> Vielä 1980-luvulla Mikki ja Hessu matkasivat Lichtenburgiin tarinassa <i>Prinssi Rudolfin kruunu</i>. Sinne heidät on kutsuttu suojelemaan kallisarvoista kruunajaiskruunua. Sen katoaminen tietäisi vallankumousta ja ilkeän arkkiherttua Wolfgangin valtaannousua. Perusasetelma on tuttu <b>Hergén</b> O<i>ttokarin valtikasta</i> (1938).<br />
<br />
Juustomaan kehnon talouden syyksi paljastuu sen yksipuolinen tuotantorakenne. Se oli valmistanut tahkojuustoa vientiin. Juustoja vietiin melkein yksinomaan Ankkalinnaan. Vientitulot romahtivat, kun Ankkalinnassa (lue: Yhdysvalloissa) ryhdyttiin valmistamaan halpaa synteettistä juustoa. Ankkalinnalainen juusto valtasi maailmanmarkkinat ja pian Juustomaan juustontuotanto tyrehtyi kokonaan, koska maassa ei ollut enää varaa karjanrehuun.<br />
<br />
Rahaministerinä Roope solmii Ankkalinnan ja Juustomaan välille rahakkaan karjanrehun myyntisopimuksen. Amerikkalainen miljonääri tekee ulkomaisen valtion kanssa miljoonakaupat toimiessaan samanaikaisesti tämän valtionvarainministerinä. Ei hassumpaa.<br />
<br />
Euroopassa ei ole enää montakaan pientä itsenäistä ruhtinaskuntaa, eivätkä ne taatusti ole Juustomaan kaltaisia rutiköyhiä ja takapajuisia maatalousvaltaisia alueita. Monaco, San Marino, Liechtenstein, Andorra ja Luxembourg tunnetaan veroparatiiseina ja rikkaista veropakolaisistaan. Roope Ankalle sopivia paikkoja pistää vaikka pystyyn pankki tai holding-yhtiö.<br />
<br />
<b>Aku Ankka ja Karhukopla –kirjan tarinat:</b><br />
<br />
<ul>
<li><b>Aku Ankka ja Gopos-Gopos-heimon jalokivet</b> (Paperino e i verdi sassi dei Bussi-Bassi, I TL 391-A. K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Luciano Gatto)</li>
<li><b>Aku Ankka Juustomaan rahaministerinä</b> (Paperino e il principato di Gruviera, I TL 456-A. K: Carlo Chendi, P: Giovan Battista Carpi</li>
<li><b>Aku Ankka ja Venetsian aarre</b> (Paperino gli anelli dei dogi, I TL 406-A. K: Carlo Chendi, P: Romano Scarpa)</li>
<li><b>Aku Ankka jalkapallosankarina</b> (Paperino e la vittoria a sproposito, I TL 389-A. K: Roberto Catalano, P: Luciano Capitanio)</li>
<li><b>Aku Ankka on liian nokkela</b> (Paperino intelligentone a ondate, I TL 408-A. K: Romano Scarpa, P: Romano Scarpa)</li>
<li><b>Aku Ankka ja sääkone</b> (Paperino e le onde climatiche, I TL 405-A. K: Michele Gazzari, P: Luciano Capitanio)</li>
<li>Aku Ankka ja ilmapolkuri (Paperino e il ciclaliante sperimentale, I TL 371. K: Abramo ja Giampaolo Barosso, P: Giulio Chierchini)</li>
</ul>
<br />
<br />
1) Floyd Gottfredsonin vuonna 1942 luoma hahmo The Gleam, suomeksi myös nimillä Julius Hiiristö, Julius Hiironen, Välkky ja Välähdys. Uskotteli olevansa Minnin setä Julius Hiironen (Dudley Mousegomery).<br />
<br />
2) Verratkaapa <b>Hitchcockin</b> <i>Nainen katoaa</i> -leffan (1938) kuvitteellista Mandrika-valtiota ja sen kieltä Hergén viritelmiin Syldaviasta ja Borduriasta <i>Ottokarin valtikka</i>-alpparissa (1938).<br />
<br />
<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ruritanian_romance" target="_blank">Ruritanialainen romanssi Wikipediassa</a>.Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-9258606694746472872020-06-11T03:25:00.000+03:002020-06-11T03:49:06.941+03:00Varjojen armeija<i>Kuuraketit räjähtelevät karamellisateeksi, lainsuojaton tekee Mikistä keisarin, jäävuoreksi naamioitu sukellusvene nielaisee Hessun uumeniinsa, onko Mustalla Pekalla sormensa pelissä? 256 sivua huimia seikkailuja. Tule mukaan!</i><br />
<br />
Näin mainostettiin ensimmäistä <b><i>Aku Ankan taskukirjaa</i></b> keväällä 1970. Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiVd_ULMvILgRltuv5ZPmuqSHDpxeql8rrp3xjoY8yVNJzLkywB1ieum5LXR8GaGnhNfkjDJXcwY58_lslNB_gLzy429MqNK2_49_sQLKTGZIvYxzr0YPKlpCgZb_J732CKvPTSynN3oHV/s1600/kiipeliss%25C3%25A4+mainos.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="730" data-original-width="500" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiVd_ULMvILgRltuv5ZPmuqSHDpxeql8rrp3xjoY8yVNJzLkywB1ieum5LXR8GaGnhNfkjDJXcwY58_lslNB_gLzy429MqNK2_49_sQLKTGZIvYxzr0YPKlpCgZb_J732CKvPTSynN3oHV/s200/kiipeliss%25C3%25A4+mainos.jpg" width="136" /></a><br />
<span style="color: red;"><b>Mikki kiipelissä</b></span><b><span style="color: red;"><br /></span>Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1970</b><br />
<b>Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona</b><br />
<b>3,50 MK</b><br />
<br />
<br />
Ensimmäisessä Taskarissa on kaksi tarinaa yli muiden. Kirjan aloittava <i>Varjojen kapina</i> vuodelta 1960 on niistä toinen.<b>¹</b> <i>Varjojen kapina</i> on jäänyt mieleen tavallista hurjempana tarinana, tummasävyisenä ja jopa pelottavanakin.<br />
<br />
Eikä ihme. Koko teoksen yleissävyssä on jotain hivenen häiritsevää. Se johdattaa lukijansa hankalien filosofisten käsitteiden ja ajatusten pariin. Tarinassa omistajistaan irtautuvat varjot aloittavat kapinan ihmiskuntaa vastaan ja mellastavat ympäriinsä kuin irtipäässeet pikkupirut. Varjot ovat kuin osa ihmisen sielua, joka katoaa alkuperäisestä yhteydestään lähtiessään karkuun. Tarina häilyy tunteiden ja järjen, elämän ja kuoleman kysymysten välillä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeKf1HAKkTFIU0ralZY2r3oEcte5cOytXkvzhh2d7Y6odzhr7JamBfn294ccrV6mzFJHAV4f2PJ9DsSMesTmMjeGl8_R2d8E0PACgZR2w9Rgh5B_Uu6icUXZ0o22KuY-wZY65Z3qBxFpHp/s1600/varjojen+kapina+2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img alt="" border="0" data-original-height="547" data-original-width="539" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeKf1HAKkTFIU0ralZY2r3oEcte5cOytXkvzhh2d7Y6odzhr7JamBfn294ccrV6mzFJHAV4f2PJ9DsSMesTmMjeGl8_R2d8E0PACgZR2w9Rgh5B_Uu6icUXZ0o22KuY-wZY65Z3qBxFpHp/s200/varjojen+kapina+2.jpg" title="Varjot juonivat" width="196" /></a>Sarjakuvassa nähdään, miten varjot ovat tavallisesti vapaita vain öisin, silloin kun on pimeää. Ne edustavat siis ihmismielen yöpuolta – tiedostamatonta, alitajuista osaa, joka normaalisti on vapaa vain ihmisen ollessa unten mailla. Tämän varjopuolen irtautuminen ihmisen minuudesta on tarinan ydinainesta, vaikka aiheen käsittely onkin päältäpäin kepeää ja farssimaista.<br />
<br />
En tiedä, miten laajasti käsikirjoittaja <b>Ennio Missaglia</b> on perehtynyt jungilaiseen analyyttisen psykologian <i>varjominän</i> käsitteeseen tai syvyyspsykologian ajatuksiin siitä, miten osa ihmisen psyykestä jää tiedostamattomana oman tahdon tavoittamattomiin. <i>”Varjo”</i> (Schatten) on yksi jungilaisista arkkityypeistä. Tämä arkkityyppi on osa automaattisten vaistojen ohjaamaa tiedostamatonta tajunnansisältöä, jolla <b>Jungin</b> mukaan on oma psyykkinen energiansa. Varjo on osa henkilön alkuperäistä persoonaa, jonka tietoinen mieli on epätoivottuna työntänyt syrjään. Se onkin usein jotain eläimellistä ja pahaa, jonka kontrolloimista pidetään toivottuna.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSR_EVWVGr8pXEr7o531k1u7rUOmNxYHgnYfzcXBmf3Dp4C91Gt3DYl6RJR8u20_ZxlFxAnrOOwW0hMaAsbkHGtf-hTD5SMQoX2LWTPw81nti4n8VaZ0fyKamr5by-hnyxiectvwPuOzBC/s1600/varjojen+kapina+1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="887" data-original-width="863" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSR_EVWVGr8pXEr7o531k1u7rUOmNxYHgnYfzcXBmf3Dp4C91Gt3DYl6RJR8u20_ZxlFxAnrOOwW0hMaAsbkHGtf-hTD5SMQoX2LWTPw81nti4n8VaZ0fyKamr5by-hnyxiectvwPuOzBC/s200/varjojen+kapina+1.jpg" width="194" /></a>Missaglian tarinassa varjot ovat kyllästyneet olemaan laiminlyötyjä, ne ovat saaneet tarpeekseen osakseen tulleesta välinpitämättömyydestä. ”Ihmiset viis veisaavat varjoistaan”, ajattelee yksi varjoista. Psykologien mukaan ihmisten pitäisi eheytyäkseen tutustua omaan varjominäänsä, eikä suinkaan jättää sitä huomioimatta. Ehkä tarinassa nähdyn varjojen kapinan voi nähdä symbolisena kuvana koko ihmiskunnan kollektiivisessa alitajunnassa piilevästä pahasta, joka pääsee valloilleen kun sitä ei kohdata oikein? Mitä vähemmän olemme tietoisia <br />
varjostamme, sitä enemmän saamme aikaan pahuutta ja tuhoa.<br />
<br />
Varjot irtautuvat omistajistaan professori Kari Katyyrin (alk. dr. Einmug) <i>varjon</i> keksimän juoman avulla auringonpimennyksen aikana ja yrittävät ottaa ylivallan ihmisistä. ”Ihminen ei ole enää varjonsa herra”.<br />
<br />
Varjojen irtautuminen omistajistaan juuri pimennykseen aikaan on teemaan sopiva konsti. Auringonpimennyksiin suhtauduttiin entisaikoina pelolla, ja niitä pidettiin huonona enteenä, merkkinä jumalten vihasta, jolloin pahat voimat ovat voineet päästä vapaiksi. Paholainen tunnetusti vaanii varjoissa ja pimeydessä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdgKLtxXiOwrkH2hWBQdjD810dNEHOOmJYm35QgKGt-liKZZi9N0GGBOW9vRCRCQwYArHN7X6k8_ZKqA6pIzkvgBID-djV8Ej6RVsMEv2cEOh24h26aSVMagStVKSVjCnC0LA8pS9SOQjI/s1600/varjojen+kapina+3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="899" data-original-width="908" height="197" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdgKLtxXiOwrkH2hWBQdjD810dNEHOOmJYm35QgKGt-liKZZi9N0GGBOW9vRCRCQwYArHN7X6k8_ZKqA6pIzkvgBID-djV8Ej6RVsMEv2cEOh24h26aSVMagStVKSVjCnC0LA8pS9SOQjI/s200/varjojen+kapina+3.jpg" width="200" /></a></div>
<br />
Tarinassa esiintyvä professori Kari Katyyri on alun perin <b>Floyd Gottfredsonin</b> luoma tiedemieshahmo. Tämä alkuperäinen dr. Einmug oli saksalaisittain murtava fysiikan tohtori, <b>Albert Einsteinin</b> mukaan hahmoteltu atomivoiman kehittelijä. Tässä hahmo voidaan nähdä jonkinlaisena psykoanalyysin edustajana, joka yrittää valmistaa vasta-ainetta irrallaan mellastaville varjoille. Parrakkaan pikkumiehen habituksessa onkin jotain joka tuo mieleen niin Jungin<b> </b>kuin <b>Freudinkin</b>.<br />
<br />
Autonomisiksi objekteiksi emanoituneet varjot tuovat mieleen myös tiibetiläiseen mystiikkaan liittyvät <i>”tulpat”</i>. Ne ovat ihmismielen tajuisesti luomia tai siitä alitajuisesti "emanoituneita" fyysisiä entiteettejä, melkein alkuperäisen ihmisen kaltaisia ja reaalimaailmalle näkyviä olentoja. Ne eivät ole oikein henkeä eivätkä materiaakaan. Merkillepantavaa on, että Jung oli tutustunut myös tiibetiläiseen mystiikkaan.<br />
<br />
Tarinan unenomaisuus on varmasti harkittua ja se korostuu kohtauksessa, jossa päähenkilöt puolustautuvat varjojen armeijaa vastaan keskiaikaisen ritarilinnan suojissa. Sellainen nyt vain sattuu olemaan Ankkalinnan lähistöllä ja sen omistaa tietenkin tohtori Katyyri. Tohtori on arkkityyppinen ”viisas vanhus” (senex), joka auttaa ritari-sankareita, Mikkiä ja Hessua pistämään asiat takaisin järjestykseen.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAX0xDBzBK2-Lj2hv0YPISkTGuVMPFGmhmHvharlNPkuupl7bRziw2rUCv0kcRNqYGjuwmB_QJWdhAvG3FNJ9Vcs1XKStSXmg4zyjRsY5mvq0z8AUr7jzHcQmNa8CWPriGEvFcmPiSs6xF/s1600/varjojen+kapina+4.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="957" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAX0xDBzBK2-Lj2hv0YPISkTGuVMPFGmhmHvharlNPkuupl7bRziw2rUCv0kcRNqYGjuwmB_QJWdhAvG3FNJ9Vcs1XKStSXmg4zyjRsY5mvq0z8AUr7jzHcQmNa8CWPriGEvFcmPiSs6xF/s200/varjojen+kapina+4.jpg" width="125" /></a></div>
<br />
Kari Katyyrin linnassa on raketti, jolla he pääsevät varjojen hyökkäystä pakoon. Tohtorin keksimä antivarjoaine saadaan jaettua kaikille ankkalinnalaisille ja keinotekoisen auringonpimennyksen avulla tehdään käänteinen manööveri, jolla varjojen palautus takaisin saadaan aikaiseksi.<br />
<br />
Ratkaisukin on mahdottomuudessaan siis hyvin unenomainen, auringonpimennys saadaan aikaiseksi kuljettamalla meteoroidi<b>²</b> oikealle kohdalleen Auringon eteen. Ensimmäinen pimennys oli siis hulluuden (lunae) aiheuttama, toinen saatiin aikaan rationaalisen järjen ja teknologian avulla, jolloin luonnollinen järjestys saatiin palautettua.<br />
<br />
Käsikirjoittaja Ennio Missaglian (1930–1993) muista ei-Disney-töistä on suomennettu ainoastaan Bonellin tuottamaa väkivaltaisena pidettyä Judas-länkkäriä muutaman pokkarin verran.<br />
<br />
<b>Mikki kiipelissä -kirjan tarinat:</b><br />
<br />
<br />
<ul>
<li><b>Mikki Hiiri ja varjojen kapina</b> (Topolino e la rivolta delle ombre, I TL 259-AP), K: Ennio Missaglia, P: Giovan Battista Carpi, 1960.</li>
<li><b>Hessu ja kuualusten arvoitus</b> (Pippo e i missili antimaliardi, I TL 262), K: Carlo Chendi ja Luciano Bottaro, P: Luciano Bottaro, 1960.</li>
<li><b>Mikki Hiiri ja salaperäinen jäävuori</b> (Topolino e l'iceberg fantasma, I TL 281-BP), K: Ennio Missaglia, P: Giovan Battista Carpi, 1961.</li>
<li><b>Mikki Hiiri keisarina</b> (Topolino Imperatore della Calidornia, I TL 274-AP), K: Romano Scarpa, P: Romano Scarpa, 1961. </li>
</ul>
<br />
<br />
¹ Se toinen alussa mainitsematta jäänyt tarina on tietenkin tämä Scarpan ylivertainen sarjakuva <i>Mikki Hiiri keisarina</i>.<br />
<br />
<b>²</b> Tarinassa – ainakin suomennoksessa – puhutaan virheellisesti ”meteorista”. Avaruudessa vapaasti kulkeva meteoroidi muuttuu meteoriksi vasta kun se palaa maan ilmakehässä, jolloin se aiheuttaa kirkkaan valoilmiön. Maahan asti pääsevää murikkaa kutsutaan meteoriitiksi.<br />
<div>
<br /></div>
Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-78478071196446610882020-04-01T14:42:00.000+03:002020-04-27T19:47:43.256+03:00Suuri harvinaisuus!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj16XM0LHq17-djEeT6WF1WoDgrmPrbbh9NwsFjCfVPN8y2unL7IusQVpM25VHNDUmXlWkD2Sjn5-7gsGKVZ3RQaDxopQZnBGs_trGnKav8W3BTQnB2menyNwgwYhvlZE5pDrkmIjhgrXCk/s1600/Taskari+1959.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="627" data-original-width="400" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj16XM0LHq17-djEeT6WF1WoDgrmPrbbh9NwsFjCfVPN8y2unL7IusQVpM25VHNDUmXlWkD2Sjn5-7gsGKVZ3RQaDxopQZnBGs_trGnKav8W3BTQnB2menyNwgwYhvlZE5pDrkmIjhgrXCk/s200/Taskari+1959.jpg" width="127" /></a></div>
<span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;">Kirjoitan parhaillani Disney-sarjakuvien historiaa. Sanoma Osakeyhtiön Päivälehden arkistoja kolutessani löysin tietoja yllättävän vanhasta projektista, joka jostain syystä kuitenkin peruuntui.</span></span><br />
<br />
<span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;">Sanoma suunnitteli aloittavansa taskareitten julkaisua suoraan Italiasta hankitulla materiaalilla jo 1959! Löysin arkistosta vanhasta mapista Mondadorin kanssa tehdyn julkaisusopimuksen ja jotain kirjeenvaihtoa kustantajien välillä. </span></span><br />
<br />
<span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;">Ensimmäinen numero oli jo valmis ja käännetty, se on sama kuin Italian eka I Classici. Sanomapainossa ehdittiin tekemään koepainatuksina useita kappaleita, mutta jostain syystä julkaisuprojekti päätettiin laittaa jäihin, eikä näin päästy aloittamaan. Suomi olisi ollut näin ensimmäinen maa Italian ulkopuolella, jossa näitä olisi julkaistu!</span></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbP7NdaSmjNMfTl91oUwCtuB5WCsQShFCUKsv0ZuCkaAad5WHlVUNN9moYQg9vXOJlxANGM1-Zm22qc1iZcXep06w5GYl-K_warls-e7qjJB-F0KKWLrIE7o6z8JBhPaLmbR26c0ZMTnMf/s1600/Kirje+Armando+Mondadorilta+Risto+Kavanne+PIENI.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="386" data-original-width="550" height="140" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbP7NdaSmjNMfTl91oUwCtuB5WCsQShFCUKsv0ZuCkaAad5WHlVUNN9moYQg9vXOJlxANGM1-Zm22qc1iZcXep06w5GYl-K_warls-e7qjJB-F0KKWLrIE7o6z8JBhPaLmbR26c0ZMTnMf/s200/Kirje+Armando+Mondadorilta+Risto+Kavanne+PIENI.jpg" width="200" /></a><span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;">En osaa italiaa kunnolla, joten uskallan vain päätellä, että julkaisu peruuntui sen vuoksi, että Mondadori olisi halunnut hoitaa painatuksen itse ja Sanoman kirjapainon johtaja Risto Kavanne olisi puolestaan halunnut vetää kotiin päin ja painattaa ne Sanoma Osakeyhtiön omassa Sanomapainossa.</span></span><br />
<br />
<span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;">Kuvasin kaikki asiaan liittyvät dokumentit talteen, ne voi ladata <a href="https://1drv.ms/u/s!ApESoKSM9l_fmwILJ8_BOI7Kf5LE?e=36akxW" target="_blank">tästä osoitteesta</a>. Toivon että joku italiaa osaava voisi käydä ne läpi ja katsoa, oliko päättelyni oikea.</span></span><br />
<span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;"><br /></span></span>
<span style="color: #1d2228; font-family: "garamond" , "new york" , "times" , serif;"><span style="font-size: 16px;">PÄIVITYS 2.4. Tämä oli sitten aprillipilaa. April Fool. </span></span>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-83820322860180118622020-03-17T02:59:00.001+02:002020-04-19T14:21:15.346+03:00Uusi esseekokoelma avaa Ankkalinnan kaupunginportit<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDwh9IeucO2BgqJkIpHOVi9Afrash_BugNehhcVdPKNRYDPskONipBmM8wuw7Kx0Dnnx1ATKSbZpylIQeqkK0eNw7IBaKQT2hpWJ9CCcu9VIBHfxEponXIbFdSd5ZmZHevj5sJkNlQWKx6/s1600/Kansi.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="945" data-original-width="645" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDwh9IeucO2BgqJkIpHOVi9Afrash_BugNehhcVdPKNRYDPskONipBmM8wuw7Kx0Dnnx1ATKSbZpylIQeqkK0eNw7IBaKQT2hpWJ9CCcu9VIBHfxEponXIbFdSd5ZmZHevj5sJkNlQWKx6/s200/Kansi.jpg" width="136" /></a></div>
Kuinka sijoitat Ankkalinnan maailmankartalle? Tähän maantieteelliseen dilemmaan on Ankka-sarjakuvista löydettävissä yksiselitteiset koordinaatit. Geografisten tutkimusten jälkeen onkin hyvä käydä kiinni Ankkalinnan yhteiskunnalliseen rakenteeseen, kirjassa seurataan kaupunginvaltuustojen työtä ja kunnan varojen budjetointia sekä poliittista elämää vaaleineen. Teos paljastaa Ankkalinnan seteliselkärankaisten rötösherrojen likaisen vilunkipelin appoavoimeksi. Siitä käy luontevasti siirtyminen tarkastelemaan luokkataistelujen historiaa Ankkalinnassa. Miten käy kun Ankkalinnan proletariaatti alkaa napista ja lakkoilu yltyy kapinaksi? Porvari nukkuu jälleen kerran huonosti, kun Aku ryhtyy työläiskapinan johtajaksi! Mutta päätyykö omistava luokka kuitenkin taas niskan päälle?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0t41Rzx8F9H3n41Pn4ZPyVVq2szaBv3GLVUo8AhwyAI0neYL8ipF3DQMXycbDj05x1NQRjUlqdV2FZX1GVBphAFWJ3TKKu2rdOfG5EGiLjGBUIN5oCvoHbVsepZLw8emYxQAJxPjNqpWm/s1600/IMG_20200317_005010.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="906" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0t41Rzx8F9H3n41Pn4ZPyVVq2szaBv3GLVUo8AhwyAI0neYL8ipF3DQMXycbDj05x1NQRjUlqdV2FZX1GVBphAFWJ3TKKu2rdOfG5EGiLjGBUIN5oCvoHbVsepZLw8emYxQAJxPjNqpWm/s200/IMG_20200317_005010.jpg" width="131" /></a></div>
Kirjassa otetaan tarkastelun alle myös Ankkalinnan lisääntymisbiologian ja perhe-elämän kummallisuuksia. Syntyvätkö Ankkalinnan ihmisankat munista? Miksi missään ei näy ankkoja hautomassa muniaan? Hoidetaanko asia kunnallisissa hautomalaitoksissa? Johtuvatko Ankkojen persoonallisuushäiriöt ja neuroosit kieroutuneesta ja rikkonaisesta perhe-elämästä, jota he kaikki ovat syystä tai toisesta joutuneet elämään?<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7FSYrhLu_gboV601r8LEVXkuC38cA1gDFH1Z9mYv8HsvAxb0OyiUKoO8e-I9CZL5EYPvxLFXqRtA7GOj7EkwwIJSwYhhS147zpOEgc7i0S407T_4XHIKbOQd4OqODT5pPvnt9J2weWB0w/s1600/IMG_20200317_005240.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="975" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7FSYrhLu_gboV601r8LEVXkuC38cA1gDFH1Z9mYv8HsvAxb0OyiUKoO8e-I9CZL5EYPvxLFXqRtA7GOj7EkwwIJSwYhhS147zpOEgc7i0S407T_4XHIKbOQd4OqODT5pPvnt9J2weWB0w/s200/IMG_20200317_005240.jpg" width="122" /></a>Teoksessa tuumaillaan myös antropomorfisuuden tuottamaa ongelmaa Disneyn sarjakuvissa. Miksi toisilla eläimillä on inhimillinen mieli ja toisilla ei? Onko Aku inhimilllisempi kuin Mummo Ankan maatilan kanat ja hanhet? Isoa Pahaa Sutta voi pitää kannibaalina, kun hän metsästää porsaita joilla on inhimillinen mieli. Välillä verenhimoinen Sepe jahtaa jopa Akua. Sitten puhuvat ankat kuitenkin hämmästelevät Pelle Pelottoman ajatuslaatikoitten avulla puhumaan oppinutta sutta. Kuinka tämä alkuaan mieletön ja sieluton susi eroaa Sepestä? Toiko teknologinen laite sielun mielettömään eläin-ruumiiseen? Voi pyhä kartesiolaisuus sentään!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNwYxdEQfaCSplGJPKTKBewotCqP1zq9rM6bOarYQBGQUzCsz5cmmAnYOSQWqjda_Yn_bF8nAFhocMPjkTJABoMH8QaBQEKaKKJchX6DMrdzHuy0HxxRrsfwGSfdjQTlFSAHqIrECHiJ1n/s1600/IMG_20200317_004958.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1063" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNwYxdEQfaCSplGJPKTKBewotCqP1zq9rM6bOarYQBGQUzCsz5cmmAnYOSQWqjda_Yn_bF8nAFhocMPjkTJABoMH8QaBQEKaKKJchX6DMrdzHuy0HxxRrsfwGSfdjQTlFSAHqIrECHiJ1n/s200/IMG_20200317_004958.jpg" width="112" /></a>Kirjassa on myös laajahko katsaus afrikkalaisen kolonialismin pitkään varjoon Ankkalinnan yllä. Ankka-ihmislihapata porisee viidakossa, kun käydään läpi enemmän tai vähemmän rasistista kuvastoa ja niiden kulttuurisia juuria Disney-sarjoissa 1930-luvulta nykypäivään. Afrikan mustat kannibaalit, nuo melkein inhimilliset toiseuden edustajat elävät alkukantaisen eläimellisyyden ja sivilisaation välissä epä-eläiminä ja epä-ihmisinä. Miksi on eri asia joutua tällaisen nappinenäisen afrikkalaisen koirankuonolaisen pataan, kuin ihmistyneen suden nuotiolle paistumaan?<br />
<br />
Lopuksi käydään vielä läpi Ankkalinnan pyhimpiä arvoja ja henkistä elämää. Pyhyyttä edustaa raha, pyhiinvaellusta aarteenetsintämatka ja uskontoa teknomaaginen tykhismi, kaoottiseen sattumaan perustuva maagisia tekoja vaativa Onnettaren palvonta.<br />
<br />
Ehkä löydämmekin oman kuvamme ankkalinnalaisesta peilistä? Uskallatko kurkistaa?<br />
<br />
Eikä siinä ollut suinkaan kaikki! Katso vielä video alta:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.blogger.com/video.g?token=AD6v5dzAVTworcGSPHLT6cJ9x-QHCV6T-vFW4xoq1QflvNFU-U0rfsntBBtFhyVyEmUXxLjYV_yfvw82kQ8Ny2qsMw' class='b-hbp-video b-uploaded' frameborder='0'></iframe></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tilaa kirja Turun <a href="https://www.sarjakuvakauppa.fi/avaimia-ankkalinnaan-kirjoituksia-kaupungista.html" target="_blank">Sarjakuvakaupan nettikaupasta</a>!</div>
<br />Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-77249966198891384932019-10-04T02:38:00.000+03:002019-10-04T02:40:51.413+03:00Vicarin originaalit näytillä<br />
<div style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em; text-align: right;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBDAnykboAkG0fVpYtzG_0_vuob2KEbJZlTPn0lmnpKtTRS1JuogO0k4GzljSzuArlaI6XUte_Rm2-PRzh4jvKbws4Aew33vWQQ5Z227ZsY-v8k5MOL5NvETr_gDKdiWGisN2_-PF1-uNd/s1600/IMG_20191003_152845.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; display: inline !important; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="904" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBDAnykboAkG0fVpYtzG_0_vuob2KEbJZlTPn0lmnpKtTRS1JuogO0k4GzljSzuArlaI6XUte_Rm2-PRzh4jvKbws4Aew33vWQQ5Z227ZsY-v8k5MOL5NvETr_gDKdiWGisN2_-PF1-uNd/s200/IMG_20191003_152845.jpg" width="112" /></a>Chileläisen ankkapiirtäjän <b>Vicarin</b>, eli <b>Victor José Arriagada Riosin</b> (1935–2012) näyttely avautui Annantalolla Helsingissä 3.10.2019. Se on kiertänyt Eurooppaa ja saapui nyt Saksasta Suomeen.<br />
<br />
Annantalon toiseen kerrokseen pystytetty näyttely ei ole suurensuuri, mutta sitäkin kiinnostavampi. Esillä on <i>Aku Ankka</i> -sivujen luonnoksia ja valmiita originaaleja. Kaikki 1970-80- ja 90-luvuilla Ankkaa lukeneet tunnistavat Vicarin lennokkaan piirrostyylin, jota ankkamestari <b>Barkskin</b> ehti kehumaan.<br />
<br />
Vicarin Ankka-taiteesta näyttäisi olevan esillä lähinnä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun töitä. Vanhimmat originaaleista ovat kadonneet Disneyn ja Egmontin myllyihin.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9EFs0dStlOlmAh_kX1tXgRP1PAILC0Y1HmhUfGf7dbGu2XQ-F0fp-r483uPrgLv6pPqspNBVEFbLtgFk9TCQWKBGaEmRLb-Q3R5LF6bdvfJ6TqmA89xQytQNzQN3olPw3OG_GElHGGZXH/s1600/IMG_20191003_161636.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="904" data-original-width="1600" height="112" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9EFs0dStlOlmAh_kX1tXgRP1PAILC0Y1HmhUfGf7dbGu2XQ-F0fp-r483uPrgLv6pPqspNBVEFbLtgFk9TCQWKBGaEmRLb-Q3R5LF6bdvfJ6TqmA89xQytQNzQN3olPw3OG_GElHGGZXH/s200/IMG_20191003_161636.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: right;"><i>Sarjakuvasivun luonnosversio.</i></td></tr>
</tbody></table>
Näytteillä on myös Vicarin ei-Disney-töitä, muun muassa <i>El Mercurio</i> -lehteen tehtyjä pilapiirroksia ja sarjakuvia. Niitä ei ole suomeksi julkaistu. Ainoastaan <i>El Pingüinossa</i> 1960-luvulla seikkaillut humoristinen villin lännen antisankari <i>Mitigueso</i> ilmestyi meillä Lännen-Lassiksi käännettynä <i>Yhteisvoimin</i>-lehdessä 1960-luvulla ja <i>Sarjakuvalehdessä</i> 1970-luvun alussa. Tosin mykässä sarjakuvassa ei ollut paljon käännettävää.<br />
<br />
Vicar oli paitsi tuottelias, myös monipuolinen taiteilija, joka ehti tehdä melkein kaikkea populaarin kuvituksen alaan kuuluvaa. Koskapa näyttely on lasten kulttuurikeskuksessa, ei esillä ole uskaliaampia <i>Playboyhin</i> tai ranskalaiseen <i>Lui</i>-lehteen tehtyjä kuvia. <i>Rasmus <table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigfRCXgVhl6ekDCyJAzvsQ3jKPx1dph50rZPZA-oz-vM5758kD8ZlVicGuQUmV_MipLXW9fyO3OjC9myRBD_V0xRJbKRIljenCNyBZ7j1NpN_yKDMlo_Dzz9KSfmjv4-UiWN4sZ3fL75Oj/s1600/IMG_20191003_152812.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="904" data-original-width="1600" height="112" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigfRCXgVhl6ekDCyJAzvsQ3jKPx1dph50rZPZA-oz-vM5758kD8ZlVicGuQUmV_MipLXW9fyO3OjC9myRBD_V0xRJbKRIljenCNyBZ7j1NpN_yKDMlo_Dzz9KSfmjv4-UiWN4sZ3fL75Oj/s200/IMG_20191003_152812.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="text-align: left;">
<span style="font-size: 13.6px;"><i>Ankkalinnan Pamaukselle tehty <br />kuva </i></span><i style="font-size: 13.6px;">oli myös esillä.</i></div>
</td></tr>
</tbody></table>
Nalleakin</i> hän piirsi, mutta syystä tai toisesta niitä ei ollut Annantalon näyttelyssä.<br />
<br />
Avajaisissa paikalla oli Vicarin poika <b>Víctor Arriagada Schulz</b>, joka osoittautui aivan yhtä ystävälliseksi ja mukavaksi kuin isänsäkin. Vicar junior esitteli isänsä töitä silminnähden innostuneena.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCGBQOhmVF78BMeuFQ6oNpG_HqA9eJLZcrKOHMlj4ty0j0vRblsCrmEb9KFvk6s8W17-fM4MpnWAKv4HEMfsPPn8RgJonFMf4t7mopqM7AvOZLgfWOfjgSGoWEGNDzHjWuvPqPEysOZ2DU/s1600/IMG_20191003_162114.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1100" data-original-width="1600" height="137" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCGBQOhmVF78BMeuFQ6oNpG_HqA9eJLZcrKOHMlj4ty0j0vRblsCrmEb9KFvk6s8W17-fM4MpnWAKv4HEMfsPPn8RgJonFMf4t7mopqM7AvOZLgfWOfjgSGoWEGNDzHjWuvPqPEysOZ2DU/s200/IMG_20191003_162114.jpg" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div style="text-align: right;">
<span style="font-size: 13.6px;"><i>Vicarin studio. Kuvassa myös Lempi </i></span><br />
<i style="font-size: 13.6px;"><span style="font-size: 13.6px;">International -palkinto, jonka </span><span style="font-size: 13.6px;">Vicar </span></i></div>
<div style="text-align: right;">
<span style="font-size: 13.6px;"><i>sai Kemin sarjakuvapäiviltä 2001.</i></span></div>
</td></tr>
</tbody></table>
Kannattaa huomata, että Annantalon näyttely on sijoitettu kakkoskerroksen käytävän molempiin päihin, kahteen pieneen huoneeseen. Toisessa pyörii videokooste, jossa on myös näyte vuonna 1964 valmistuneesta animaatioelokuvasta <i>El mago de los Sueños</i>, jonka tekemiseen Vicar osallistui Espanjassa asuessaan.<br />
<div style="text-align: right;">
</div>
<div style="text-align: right;">
</div>
<br />
Näyttely kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, se kun on kaiken lisäksi vielä täysin ilmainen!<br />
<br />
Näyttelyn on tuottanut <i>Ninho Kulttuurikeskus ry</i> ja Chilen Suurlähetystö. Näyttelyn toteuttamisen on mahdollistanut Chilen Ulkoministeriö ja Annantalo.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh482JFPwOPiKxY8D0ce7XxbfK6PWNJJFo2RHkygUm7KQNRF2oSvmTmsf42wkPK9OOiC3jIXbG_0XVPMlH4G-zQBOjzrLN7JSvT6THd93XjlKovsPM46LfuoPIB4YiSFHV0hLc0HbbUxtNt/s1600/IMG_20191003_153937.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="904" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh482JFPwOPiKxY8D0ce7XxbfK6PWNJJFo2RHkygUm7KQNRF2oSvmTmsf42wkPK9OOiC3jIXbG_0XVPMlH4G-zQBOjzrLN7JSvT6THd93XjlKovsPM46LfuoPIB4YiSFHV0hLc0HbbUxtNt/s320/IMG_20191003_153937.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVhBluqkQhIOd087uu9OTw_JlBj0kWwvr1Bwu0oFIQ8OAH14t0h-qeoh5gIErDaZIC5KhozP54tGGNdYwWIwgWvRq7LJsrNH0Dfg8FDMuc10LvIvwGC7mJaMO8qYWzLa34mLEFcJDJEIhJ/s1600/IMG_20191003_152824.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="904" data-original-width="1600" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVhBluqkQhIOd087uu9OTw_JlBj0kWwvr1Bwu0oFIQ8OAH14t0h-qeoh5gIErDaZIC5KhozP54tGGNdYwWIwgWvRq7LJsrNH0Dfg8FDMuc10LvIvwGC7mJaMO8qYWzLa34mLEFcJDJEIhJ/s320/IMG_20191003_152824.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<b><span style="color: #e06666; font-size: large;"><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/tapahtumakalenteri/tapahtuma/?id=kulke%3A49118&fbclid=IwAR0C8TWyoy_fc1kv1Mkctk8qO1uGNLcGEnfwd4Ix_W6wOn5fHclkxyFy1Ps" target="_blank">Vicar, eräs elämä lyijykynällä</a></span></b><br />
3.10.2019 – to 31.10.2019<br />
Annantalo, Annankatu 30, Helsinki<br />
<div>
<br /></div>
Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5177049081158240444.post-69159832389661573142019-03-30T01:39:00.001+02:002019-03-30T01:39:42.732+02:00Barksia stadinnettuna<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKt8WgKVi1dwdHOdNhzgO8U67NS1aqgkhpr4toiEpPSmYq5eNibjf2r01aw60aKrTTXiXI0gU5Dp4QlvLYqDRHIX1704Ek_ZIXBQRx2w9fnS95uaM04Bm418zF-F42jC4EJppEGsFTv5q2/s1600/Kansi.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="781" data-original-width="600" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKt8WgKVi1dwdHOdNhzgO8U67NS1aqgkhpr4toiEpPSmYq5eNibjf2r01aw60aKrTTXiXI0gU5Dp4QlvLYqDRHIX1704Ek_ZIXBQRx2w9fnS95uaM04Bm418zF-F42jC4EJppEGsFTv5q2/s200/Kansi.jpg" width="153" /></a></div>
<b>Carl Barks: Slangisota</b><br />
<b>ISBN: 9789513247102 </b><br />
<b>Sanoma Media Finland 2019</b><br />
<b>136 sivua, nelivärinen, kovakantinen</b><br />
<br />
Sitä ajatteli murresarjakuva-buumin menneen ohi jo vuosia sitten. Ainakaan niitä murre-albumeita ei ole juuri kaupoissa näkynyt. Aku Ankan sivuilla toki on ollut ilmeisesti noin kerran kuussa sivun verran murresarjakuvaa, <i>Suuri murrematka</i> -otsakkeella.<br />
<br />
Mutta nyt joku aika sitten plätkähti kauppoihin isolla rummutuksella slangi-Ankkaa kovakantisena kirjana. En ole ollut näistä murrejutuista koskaan sen suuremmin innostunut. Onhan näillä pitempääkin perinnettä <b>Hj. Nortamon</b> <i>Raumlaissista jaarituksista</i> ja <b>Väänäsen Kallen</b> <i>Sananrieskoista lähtien</i>, ja mitä niitä on.<br />
<br />
Slangi ei nyt kai sinällään ihan oikeaa murretta ole, koska se on ottanut ainakin sisämaan puheenpartta enemmän vaikutteita muista kielistä. Venäjästä ja ruotsista ensinnä ja myöhemmin on mukaan tullut englantia, somalikieliä ja jopa somesta napattuja lyhenteitä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja9g6qih7CICoAHPSy0G3UZUeCrj3bX_RMMdR7z05zL9Vu8E9Et1ssH7obUuyjQlMYqo6TNAMMEu8wwbLV6h5xhpW9z7d7cFHfD0OXeM6eNPPQBKarFgbZ3UT7BZagxVkyOxnpSBDvOMTP/s1600/Kuva+2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="451" data-original-width="600" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEja9g6qih7CICoAHPSy0G3UZUeCrj3bX_RMMdR7z05zL9Vu8E9Et1ssH7obUuyjQlMYqo6TNAMMEu8wwbLV6h5xhpW9z7d7cFHfD0OXeM6eNPPQBKarFgbZ3UT7BZagxVkyOxnpSBDvOMTP/s200/Kuva+2.jpg" width="200" /></a>Tämän kirja suurin oivallus on ollut pyytää slanginnoksia eri ikäisiltä stadilaisilta. Skaalaa löytyy yli kuusikymppisestä <b>Tuomari Hande Nurmiosta</b> alle parikymppiseen tubettajaan <b>Pinkku Pinskuun</b>. Näin on saatu näkyville reilun viiden vuosikymmenen aikana kielessä tapahtunut muutos.<br />
<br />
Kirjan vahvuus ja kiinnostavuus on juuri tässä. Nämä Barksin klassikot kun on nähty jo vaikka kuinka monta kertaa, niin eri murteilla kuin ilmankin. Ei tätä barksisti varmaan ostakaan, mutta slangi-fanit varmasti ihan mielellään.<br />
<br />
Kirjan kansi on kylläkin todella hieno (<b>Kari Korhonen</b>)! Sanoma tekisi hyvin jos hoksaisi myydä kuvaa postikortteina assan, eikun steissin kioskeissa matkaajille. Niin, ja toivottavasti Sanoma on hiffanut viskata kirjan <a href="http://stadinslangi.fi/" target="_blank">Tsilariin</a> tsekattavaksi (eheh).<br />
<br />
Kirjassa on suomen kielen dosentin <b>Lari Kotilaisen</b> lyhyt johdatus slangin historiaan ja kehitykseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgChdvpMgQoxD7ntg5klrl8OFLYxy1VuqA-HFiP01YwfelNxBWRFsKKstTN3Nq55pXrHa0p00pPeIMnymYmZv1ZdNZnY5lgZ7z42ptGFJb0O5H_l1BQP118p5v82htrtWGw7i9mkCcXBreS/s1600/Kuva+1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="539" data-original-width="700" height="153" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgChdvpMgQoxD7ntg5klrl8OFLYxy1VuqA-HFiP01YwfelNxBWRFsKKstTN3Nq55pXrHa0p00pPeIMnymYmZv1ZdNZnY5lgZ7z42ptGFJb0O5H_l1BQP118p5v82htrtWGw7i9mkCcXBreS/s200/Kuva+1.jpg" width="200" /></a></div>
Stadintajat ovat: <b>Pinkku Pinsku, Cledos, Veera Salmi, Asa, Kati Kovács, Sami Garam, Anja Snellman ja Tuomari Nurmio</b>Ankkalinnan Pamaushttp://www.blogger.com/profile/12941240040249373864noreply@blogger.com2