Disney-sarjakuvien historia ilmestynyt!

Monen vuoden työ on valmis! Lähes 400 sivua asiaa kaikenmaailman Disney-sarjakuvista!

Disney-sarjakuvien historia on yllättävä, kiehtova ja välillä hämmästyttäväkin sukellus ympäri maailmaa yli 80 vuoden aikana tuotettuihin Disney-sarjakuviin.

Kirja tarkastelee kansainvälisesti tuotettuja Disney-sarjakuvia oman aikansa historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten. Miten toinen maailmansota vaikutti sarjakuviin, niiden tuottamiseen ja julkaisemiseen? Minkälaisia vaikutuksia sodanjälkeisellä, sarjakuvavastaisella ilmapiirillä oli Disney-sarjakuviin? Miten Mikki ja kumppanit levisivät ympäri maailman? Kirja on ennennäkemättömän laaja katsaus Disney-hahmojen tuotantoon kautta aikain. Globaali kustannustoiminta kunkin maan ominaispiirteineen on antanut omat sävynsä periamerikkalaisen sarjakuvan kaanoniin.

Suomi-osioon sisältyy myös laaja katsaus tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Aku Ankka -lehden historiaan.

Disney-sarjakuvia on tuotettu yli yhdeksän vuosikymmenen aikana ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Italiassa, Hollannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Espanjassa, Ranskassa, Argentiinassa, Brasiliassa, Egyptissä, Jugoslaviassa, Japanissa ja pienimuotoisesti myös Suomessa. Piirtäjiä ja kirjoittajia löytyy vielä useammasta maasta.

Ja löytyypä kirjasta myös näyte itsensä Walt Disneyn piirtämästä sarjakuvasta!

Katso mahtipontinen esittelyvideo:

Tilaa kirja Turun Sarjakuvakaupasta!

DuckTales ykkönen

Lakkautetun Roope-setä -lehden paikan julkaisukartalla ottaa uusi DuckTales. Pamaus sai käsiinsä ennakkokappaleen julkaisusta. Lehti on tietenkin saanut nimensä uudesta animaatiosarjasta, jonka ensi-ilta on Nelosella jouluaattona.

Lehti puolestaan tulee myyntipisteisiin Suomessa heti sen jälkeen 28. joulukuuta. DuckTalesissa on sivuja yhtä paljon kuin "Ropsussa", eli sata, mutta lehden koko on isompi, Akkaria hiukan matalampi B5. Jämäkkä liimaselkäinen lehti tuo mieleen ennemminkin albumin ja suurempi sivukoko tekee sarjoille hyvää.

Lehden pääsarja on peräisin IDW-kustantamon omasta DuckTales-aviisista. Sen sarjakuvat on tehty tiukasti samaan piirrostyyliin kuin TV-sarjakin.

Tässä on siis pitkästä aikaa Yhdysvalloissa tuotettua ankkasarjakuvaa, vaikka varsinaisesti tekijät onkin haalittu Italiasta. Ainoastaan käsikirjoittaja Joe Caramagna on amerikkalainen.

Ainakaan tämä ensimmäinen kymmensivuinen DT-tarina ei ole mikään seikkailu, vaikka sellaista vähän aluksi lupaileekin. Kun pelkää pahinta, ei voi pahasti pettyä. Maanalaisten mysteerien majakka oli suhteellisen mukiinmenevä juttu hiukan Barksin vanhojen kymmensivuisten henkeen. Joku saattaa vierastaa outoa piirrostyyliä, joka ei ole sinällään ole lainkaan huonoa. Ankanpojat vain ovat kummallisia kuutiopäitä ja piirrosviiva muutenkin perinteistä Disney-tyyliä kulmikkaampaa. Luca Usai on sujuvasti vaihtanut viivansa perinteisestä taskareiden italotyylistä tähän.

Jos joku sitten harmitteli Roope-sedän loppumista, niin tavallaan turhaan. Loppuosan lehdestä täyttää uudempi, Ropsusta tuttu italialaisjulkaisujen materiaali. Taikaviitta saa taistella Ulottuvuusmullistus-tarinassa (Paperinik e i conti con le realtà, 2014) kahta Ajastajaa vastaan. Ulottuvuuksia, dimensioita, aikahyppyjä ja supersankarirymistelyä.

Ennakkoon luvattuja urheilusarjakuvia edustaa kuusisivuinen Miekkailu, joka selvittelee lajin historiaa ja saloja humoristisesti. Kamppailulajin varusteet ja välineet tulevat tutuiksi.

Pitkä Wizards of Mickey -tarinasarjan (Mikki ja mestarivelhot) jakso Pimeyden valtakausi (L'età oscura, TL 2680) edustaa tolkienmaista fantasiaa. Tämä on siis jatkoa 2008 ilmestyneelle erikoistaskarille Wizards of Mickey - Taistelu Ylivelhon kruunusta. Lopuksi lehti tarjoaa vielä hassuja monstereita Heshukan tapaan. Mitään perinteisempää Aku-Roope ja kumppanit -materiaalia ei ainakaan tässä numerossa vielä ollut.

Lehden alkusivuilla on myös esittelyitä, johdantona uuden DuckTales (eli Ankronikan) maailmaan, joka poikkeaa hiukan tutusta Ankkalinna-universumista. Voisi tämän olettaa iskevän nuorempaan lukijapolveen. Näin vanha barksisti ei osaa moista ennustaa. Kaiken varalta lehden yläkulmaan varmaankin on painettu "Aku Ankka esittää", mikäli DuckTales sanapari ei kuulosta tutulta. On tietysti vähän hassua, että nimikkosarjakuvaa lehdessä on vain kymmenen sivun verran. Hyvin vaikka lehden loppupuolelle olisi toinen kymmensivuinen mahtunut.

DuckTales N:o 1
28.12.2017
6,90€

Kaiken maailman Ankkoja

Pasilan kirjastossa on juhannuksen jälkeen vielä muutama päivä aikaa käydä katsomassa kansainvälistä Disney-lehtien settiä Timo Niittyrannan hienoista kokoelmista.Hänhän on kirjoittanut näistä palstaa Ankkalinnan Pamaukseen.

Näissä oheisissa kuvissa pieni otos näyttelyn lehdistä. Englanninkielistä Etelä-Afrikasta, ranskaa puhuva kanadalaisankka ja erikielinen pari Intiasta. Mukava otos eksoottisia lehtiä esillä. Joskin vain pieni osa Timon kokoelmista.

Vaikka kannet ovatkin usein lehden näyttävin ja visuaalisesti kiehtovin puoli, olisi joku lehti voinut olla ehkä avoinna. Olisi nähnyt vieraita kieliä puhuvia ankkoja.

Timon kokoelmaa voi tutkailla lisää osoitteesta ddandmmcomicbooks.com. Siellä on myös tarinaa lehtien keräilystä ja hankintahistoriaa. Mutta onhan noiden lehtien näkeminen "livenä" kyllä hauskempaa.

Disney-sarjisten lukijoilla isompi ÄO

Tulipa vastaan tämmöinen Washington Postissa 27.8.1948 julkaistu pikku-uutinen sosiologisesta tutkimuksesta, jonka mukaan Batman ja Teräsmies -sarjakuvia lukevien lasten ÄO on keskimääräistä huonompi kun Disney-sarjakuvia lukevilla se puolestaan on keskimääräistä korkeampi.
Professori Harold Eastman oli tutkinut miten sarjakuvien lukeminen oli vaikuttanut yläasteikäisten lasten käyttäytymiseen. Muutenhan tämä tutkimus oli yksi monista, joka oli alkusoittoa siihen miten sarjakuvat yhdistettiin nuorisorikollisuuteen. Psykologi Werthamin ja muutamien muiden julkaisemat, pahasti ylitulkitsevat tutkimukset johtivat lopulta sarjakuvateollisuuden itsesensuurielimen Comics Coden syntymiseen 1950-luvun puolivälissä. Vain CC:n leimalla varustetut lehdet pääsivät käytännössä levitykseen ja lehtien sisältöä vaaliva tiukka säännöstö poisti sarjakuvalehdistä kaiken "arveluttavan". kauhuainekset, rikokset ja väkivalta kitkettiin.
Disney-lehtiä julkaiseva Dell uskaltautui yhtenä harvoista jäädä Coden ulkopuolelle ilman vaikeuksia. Coden leiman sijaan lehdissä julkaistiin yleensä takasisäkannessa tällainen vakuutus siitä, että Dellin lehdet ovat hyvää ja tervehenkistä luettavaa. Disney tunnettiin turvallisena jo muutenkin ja se ennen kaikkea myi hyvin.

Belgian Mikki

Belgialaisissa 1950-luvun Mickey Magazineissa julkaistiin varmasti hillittömimmät kannet ikinä. Lähes surrealistisessa kansimaalauksessaan tuntematon taiteilija kuvittaa Barksin tarinan The Runaway Train (suom. Kansallissankarit) avainkohtausta. Todella mainiota, melkein epädisneymäistä taidetta!

Tämä numero tammikuulta 1958 kertoo kannen motossa olevansa suurten ja pienten lasten oma lehti. Vähän niin kuin Tintin-lehden vastaava "lehti kaikille 7-77 vuotiaille nuorille". Disneyn lehdet kilpailivat ranskankielisillä alueilla tasapäisinä Tintinin (Tintti) ja Spiroun (Piko ja Fantasio) nimikkolehtien kanssa.

Mickey Magazinessa julkaistiin paljon kotimaista aineistoa. Lähinnä toimituksellisia tekstijuttuja, kertomuksia ja tehtäviä.


Talvik, urhea poro.



Tässä numerossa päättyy jatkokertomus Talvik, urhea poro. Mielenkiintoinen se on sen vuoksi, että se ilmeisesti kertoo Suomen alueen lappalaismetsästäjistä (un chasseur lapon), vaikka tuntematon piirtäjä onkin kuvittanut sen jään päällä kirmaavilla eskimoilla.

Tarinan päähenkilö on Matti Kwikjok, joka edellisessä jaksossa on juuri pelastanut pikkuisen poron susilauman kynsistä. Hänen ystävänsä nimi on Lars Utsijok.

Tarinan kirjoittanut Maurice Antoine valistaa pikku lukijaansa kertomalla, että "näillä eristyneillä seuduilla kelkka, jota kutsutaan nimellä "pulkka", sekä poro ovat aivan yhtä välttämättömiä kuin juna, auto tai lentokone sivistyneemmissä maissa", tai että "hei hei" tarkoittaa samaa kuin bonjour. Lars ja Matti asustavat kuitenkin igluissa.

Lehdessä on 20 sivua ja sen sarjakuvasisältöön voi tutustua Inducksissa.