Pamauksen blogi lähilukee Taskareiden 50-vuotisjuhlan ja kesän kunniaksi kymmenen ensimmäistä Taskaria! Jokaisesta kirjasta poimitaan mielenkiintoisin tarina luupin alle.
Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki 1970
Printed in Italy by Arnoldo Mondadori Editore, Verona
3,50 MK
Viidakon vaarat -nimisessä kirjassa on kaksi viidakkoseikkailua, joita voi pitää poliittisesti hieman epäkorrekteina. Kaikenlaisia vanhakantaisia kolonialistisia asenteita ja arvoja löytyy molemmista mutta olisitteko arvanneet, että toisesta voi löytää jopa yli 2000 vuotta vanhoja kuvitelmia afrikkalaisista!?
Mikki ja Hessu lähtevät tarinassa Hessu pelastaa kääpiöheimon perhostenmetsästysmatkalle Afrikkaan, Mikromaahan. Se on lehden matkailumainoksen mukaan vastakohtien maa, "Kääpiöitä ja jättiläisnorsuja".
Perillä he kohtaavat viidakossa pygmiheimon, joilla on päässään kuhmuja (tarinan alkukielinen nimi tarkoittaa suoraan käännettynä kuhmuisia pygmejä). Heidän kylänsä on joutunut vuosittain toistuvan vitsauksen kohteeksi. Kurjet ovat hyökänneet heidän kimppuunsa ja hakanneet heidän kallonsa kuhmuja täyteen. Pygmit ovat joutuneet pakenemaan vuoriston luoliin.
 |
| Ensimmäinen painos yllä, kolmas alla. Ladottu teksti vaihdettiin tekstaukseen. |
Antiikin kreikkalaiset maantieteilijät kuten Aristoteles, Plinius vanhempi ja Herodotos merkitsivät ammoin muistiin tarinoita kaukana Afrikassa asuvista pygmeistä, jotka taistelivat kurkia vastaan. Aristoteles kertoi Eläinopissaan (Historia animalium) kurkien muuttavan syksyisin "Skyytian tasangoilta Egyptin eteläpuoleisille suoalueille, mistä Niili saa alkunsa. Siellä niiden sanotaan joutuvan taisteluun pygmien kanssa, eikä se ole mitään tarua, sillä todellakin on olemassa kääpiökokoisten ihmisten rotu..."¹
Kreikkalaiset historioitsijat lienevät saaneet aiheen egyptiläisistä kansantarinoista. Joka tapauksessa tarinat olivat niin kiehtovia, että kreikkalaiset ja roomalaiset taiteilijat tekivät pygmien ja kurkien taistelukuvauksia ruukkuihin ja seinämaalauksiin. Myyttinen kuvasto säilyi pitkälle keskiajalle saakka. Italian niemimaalla se tupsahti näemmä Disney-sarjakuvaan vielä 1960-luvulla.On kyllä totta, että Afrikan keskiosissa asuu pienikokoisia ihmisheimoja, mutta minkäänlaista todellisuuspohjaa ei kurkien ja pikkuihmisten välisillä yhteenotoilla näyttäisi olevan. Tarinoita pienikokoisista afrikkalaisista lienee kulkeutunut kreikkalaiseen kulttuuripiiriin Egyptin faaraon armeijassa muinoin palvelleilta palkkasotureilta.
Vaikka kirjan mainoksessa kysytäänkin "Miksi salaperäiset kurjet ahdistelevat kääpiöheimoa?", ei siihen tarinassa anneta vastausta. Ja vaikka Mikki vaikuttaakin keksineen jonkin nokkelan keinon kurkien karkottamiseen, ei hänellä sellaista ole. He vain hyökkäävät päätä pahkaa kylään ja yrittävät ajaa kurjet pois. Erittäin huonolla menestyksellä. Sitten Hessu keksii tahtomattaan ja vahingossa hölmön keinon ja tarina loppuu yhtäkkiä kuin seinään. Se siitä. Sitä ennen sivuja on tuhlattu turhanaikaiseen kohkaamiseen ja ponnettomaan tilannekomiikkaan.1 Aristoteles: The History of Animals (n. 350 eaa), osa 8, luku 12.
Translated by D'Arcy Wentworth Thompson
Mikki ja viidakon vaarat -kirjan tarinat:
- Mikki ja Altacrazin karkuri (Topolino e l'uomo di Altacraz, I TL 380-AP) K: Romano Scarpa, P: Romano Scarpa
- Hessu ja hypnoosihyrrä (Topolino e il vortice ipnotico, I TL 452-A) K: Romano Scarpa, P: Romano Scarpa
- Mikki ja viidakkokopla (Topolino e il ferragosto birmano, I TL 454-B) K: Gian Giacomo Dalmasso, P: Sergio Asteriti
- Hessu pelastaa kääpiöheimon (Topolino e i pigmei bitorzoluti, I TL 402-B) K: Giorgio Bordini, P: Giorgio Bordini
- Mikki ja kurpitsamaan kummitukset (Topolino e i fantasmi neri, I TL 466-B) K: Gian Giacomo Dalmasso, P: Giovan Battista Carpi
- Mikki ja Vaalean punainen kameli (Topolino e il dromedario viola, I TL 387-B) K Abramo ja Gianpaolo Barosso, P Giuseppe Perego
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti