Uusi esseekokoelma avaa Ankkalinnan kaupunginportit

Kuinka sijoitat Ankkalinnan maailmankartalle? Tähän maantieteelliseen dilemmaan on Ankka-sarjakuvista löydettävissä yksiselitteiset koordinaatit. Geografisten tutkimusten jälkeen onkin hyvä käydä kiinni Ankkalinnan yhteiskunnalliseen rakenteeseen, kirjassa seurataan kaupunginvaltuustojen työtä ja kunnan varojen budjetointia sekä poliittista elämää vaaleineen. Teos paljastaa Ankkalinnan seteliselkärankaisten rötösherrojen likaisen vilunkipelin appoavoimeksi. Siitä käy luontevasti siirtyminen tarkastelemaan luokkataistelujen historiaa Ankkalinnassa. Miten käy kun Ankkalinnan proletariaatti alkaa napista ja lakkoilu yltyy kapinaksi? Porvari nukkuu jälleen kerran huonosti, kun Aku ryhtyy työläiskapinan johtajaksi! Mutta päätyykö omistava luokka kuitenkin taas niskan päälle?

Kirjassa otetaan tarkastelun alle myös Ankkalinnan lisääntymisbiologian ja perhe-elämän kummallisuuksia. Syntyvätkö Ankkalinnan ihmisankat munista? Miksi missään ei näy ankkoja hautomassa muniaan? Hoidetaanko asia kunnallisissa hautomalaitoksissa? Johtuvatko Ankkojen persoonallisuushäiriöt ja neuroosit kieroutuneesta ja rikkonaisesta perhe-elämästä, jota he kaikki ovat syystä tai toisesta joutuneet elämään?

Teoksessa tuumaillaan myös antropomorfisuuden tuottamaa ongelmaa Disneyn sarjakuvissa. Miksi toisilla eläimillä on inhimillinen mieli ja toisilla ei? Onko Aku inhimilllisempi kuin Mummo Ankan maatilan kanat ja hanhet? Isoa Pahaa Sutta voi pitää kannibaalina, kun hän metsästää porsaita joilla on inhimillinen mieli. Välillä verenhimoinen Sepe jahtaa jopa Akua. Sitten puhuvat ankat kuitenkin hämmästelevät Pelle Pelottoman ajatuslaatikoitten avulla puhumaan oppinutta sutta. Kuinka tämä alkuaan mieletön ja sieluton susi eroaa Sepestä? Toiko teknologinen laite sielun mielettömään eläin-ruumiiseen? Voi pyhä kartesiolaisuus sentään!

Kirjassa on myös laajahko katsaus afrikkalaisen kolonialismin pitkään varjoon Ankkalinnan yllä. Ankka-ihmislihapata porisee viidakossa, kun käydään läpi enemmän tai vähemmän rasistista kuvastoa ja niiden kulttuurisia juuria Disney-sarjoissa 1930-luvulta nykypäivään. Afrikan mustat kannibaalit, nuo melkein inhimilliset toiseuden edustajat elävät alkukantaisen eläimellisyyden ja sivilisaation välissä epä-eläiminä ja epä-ihmisinä. Miksi on eri asia joutua tällaisen nappinenäisen afrikkalaisen koirankuonolaisen pataan, kuin ihmistyneen suden nuotiolle paistumaan?

Lopuksi käydään vielä läpi Ankkalinnan pyhimpiä arvoja ja henkistä elämää. Pyhyyttä edustaa raha, pyhiinvaellusta aarteenetsintämatka ja uskontoa teknomaaginen tykhismi, kaoottiseen sattumaan perustuva maagisia tekoja vaativa Onnettaren palvonta.

Ehkä löydämmekin oman kuvamme ankkalinnalaisesta peilistä? Uskallatko kurkistaa?

Eikä siinä ollut suinkaan kaikki! Katso vielä video alta:

Tilaa kirja Turun Sarjakuvakaupan nettikaupasta!